Bordeaux on erinomainen kohde hyvän ruoan ja viinin ystäville, mutta loppujen lopuksi kaupunki on aika nopeasti nähty. Jo muutaman päivänkin reissulla voi siis huoletta vuokrata auton ja lähteä tutustumaan lähiseutuihin. Viiniköynnösten keskeltä löytää upeita keskiaikaisia kyliä, joista tunnetuin lienee Saint-Émilion. Ja Atlantin rannalla pääsee kiipeämään Euroopan korkeimman hiekkadyynin Dune du Pilatin huipulle.
Minä vietin Bordeaux´ssa syksyllä viikon työmatkan yhteydessä, ja töiden lisäksi ehdin tutustua niin kaupunkiin kuin autoillen sen lähiseutuihin sekä yhdessä työkavereiden kanssa että itsekseni. Oli aivan ihanaa päästä pitkästä aikaa kokonaan uuteen paikkaan, yleensä työmatkat kun suuntautuvat aina samoille ennestään tutuille seuduille.
Lue lisää: Bordeaux hellii hyvän ruoan ja viinin ystäviä
Viineistään tunnettu Saint-Émilion
Saint-Émilion on Bordeaux´n viinikylistä tunnetuin, ja sinne mekin ensimmäiseksi suuntasimme. Ajelimme läpi viinialueiden, mutta pakko tunnustaa, että olin ihan vähän pettynyt. Missä ovat kaikki kauniit viiniköynnösten peittämät kukkulat? Täällä viini kasvaa tasamailla, ja maisema on itse asiassa vähän tylsä. Onneksi tie kiemurtelee läpi pikkukylien, joten pettymys hieman laantui. Lopulta olimme perillä. Vähän ennen itse kylää koukkasimme avoimena olevan viinitilalle ja pistäydyimme maistamaan ensimmäiset tilkat kylän viinejä. Varsinaiselle viinitilakierrokselle emme tällä kertaa osallistuneet, sillä niille olisi pitänyt ilmoittautua ennakkoon. Saimme kuitenkin maistella useampaa herkullista viiniä ja taisipa mukaamme tarttua muutama pullo kotiinviemisiä.
Saint-Émilion on ihana. Normaalisti se olisi täynnä turisteja, mutta nyt matkailu on koronasta johtuen vähäisempää ja saimme nauttia kylän tunnelmasta melko rauhassa. Kuljeskelimme kapeilla kujilla, pistäydyimme viinikaupoissa ja istahdimme kirkon viereiselle terassille. Syyskuun aurinkoinen ilma hellii lämmöllään. Ja nyt maisemakin on jo kohdillaan. Mitä ihmettä oikein alkumatkasta valitin?
Hiljainen Rions
Seuraavana päivänä hyppäsin jälleen autoon, mutta tällä kertaa yksin. Halusin ehdottomasti löytää muitakin kyliä kuin Saint-Émilion. En käsitä miksi työkaverini eivät ole yhtä innoissaan näistä keskiaikaisista pikkukylistä.
Ensimmäinen kohteeni oli pienen pieni Rions, joka ei todellakaan ole eilisen Saint-Emilionin kaltainen turistikohde, mutta perin viehättävä juuri siitä syystä. Kiertelin hetken sen tyhjillä kaduilla, kunnes jätin linnoituksen ympärille rakentuneen kyläsen jatkamaan hiljaista eloaan. Täältä ihan läheltä löytyy muuten myös suomalaisen perheen viinitila Chateau Carsin.
Sykähdyttävä Saint-Macaire
Olin merkinnyt karttaani muutaman kiinnostavalta vaikuttavan kohteen, mutta jostain syystä päätin kuitenkin ajaa seuraavan merkintäni Saint-Macairen ohi. Jokin siinä jää kaivelemaan, ja hetken kuluttua tein tavoistani täysin poiketen u-käännöksen ja palasin takaisin kylään. Onneksi, sillä Saint-Macaire on tämän reissun sykähdyttävin kylä. Ajoin parkkiin kylän takana sijaitsevalle virkistysalueelle ja nousi rappuset muurien takana kohoavaan kylään. Enkä malttaisi lähteä ollenkaan pois.
Kiertelin kujia, pistäydyin markkinoille, kurkistelin ikkunoista ja ihailin siellä täällä olevaa katutaidetta. Kylän kirjaston sisäpihalla syliini kiipeili kissa, joka on kanssani samaa mieltä. Miten täältä voisi lähteä pois? Todellisuus valitettavasti oli toista mieltä, eikä auttanut kuin jatkaa matkaa.
Tämä ihana sisäpiha on kirjaston sisäänkäynti
Euroopan korkein hiekkadyyni Dune du Pilat
Mutta on Bordeaux muutakin kuin viiniä. Kaupunki sijaitsee lähellä Atlantin valtamerta, ja varsinaiselle rannikolle kannattaa ehdottomasti lähteä käymään, sillä sieltä löytyy Euroopan korkein hiekkadyyni. Tälle reissulle sain työkaverit houkuteltua mukaan, vaikka he olivatkin hieman epäileväisiä: voisiko dyyni oikeasti olla sen kummempi kuin Hangon hiekkarannat.
Saavuimme massiiviselle parkkipaikalle, jossa oli lisäksemme vain muutama auto. Normaalisti täällä käy yli miljoona vierailijaa vuodessa, mutta koronan hiljentämä sesongin ulkopuolinen hetki oli vierailulle ihan täydellinen. Lyhyt sadekuuro pyyhkäisi ylitsemme, kunnes hetken kuluttua aurinko taas paistoi. Nousimme portaita tälle yli sata metriä korkealle dyynille ja mykistyimme näkymän edessä. Onhan tämä nyt ihan mahtava paikka. Toisella puolella siintää Atlantti ja toisella puolella tummanvihreä metsä. Ei todellakaan uskoisi, että ollaan Euroopassa. Tämä on niitä kohteita, jotka on nähtävä itse, jotta sen vaikuttavuuden ymmärtää.
Bordeaux ympäristöineen oli kaiken kaikkiaan erinomainen uusi tuttavuus. Voisin hyvin kuvitella matkustavani sinne uudestaan, ja lähteä sieltä käsin vähän pidemmälle roadtripille, joko Ranskaan tai kenties myös Baskimaan suuntaan. Toivottavasti perille pääsisi pian taas suorilla lennoilla.
6 comments On Bordeaux: päiväretkiä viiniköynnösten ympäröimistä kylistä hiekkadyyneille
Ranskan pikkukyläthän ovat mitä kiinnostavimpia käyntikohteita. Tykkään siitä kun päivämatkallakin voi ottaa rennosti ja silti ehtii nähdä ns. kaiken.
Viineistä kirjoittavalle tuo on tietysti muutenkin must-seutua.
Bordeaux oli hyvä kohde tällaiseen yhdistettyyn työ- ja lomamatkaan. Viikossa ehti saada hyvin tuntumaa niin kaupunkiin kuin lähiseutuihin.
Ai että, miten viehättäviä kyliä! Ja vähänkö Pilatin dyyni näyttää oudolta noin tyhjänä, kun itse olen käynyt siellä vain niin, että ihmiset täplittivät dyyniä. Tosin kyllä siellä dyynin päällä tilaa riittää, sen verran iso hiekkakasa se on!
Kyläkierrokselle pääseminen työreissulla oli niin mahtavaa, ja auton vuokraaminen huippupäätös. Kuvissa dyynin koko ja vaikuttavuus ei oikein tule esille, joten oli kiva päästä itse käymään.
Vaikka en ole kiinnostunut viineistä, niin uskoisin viihtyväni tuolla. Todella viehättävän näköisiä kylyä oikeastaan kaikki. Ja sen lisäksi mukavan hiljaisia, myös Saint-Émilion. Hienolta näyttää myös hiekkadyyni, itsekin lähtisin sitä katsomaan. Minkä verran noissa kysissä on muuten majoitusta tarjolla?
Kaikissa oli tarjolla ainakin jotain majoitusta, ja mietin itsekin, että olisi kiva yöpyä näissä pienissä kylissä.
Sliding Sidebar
Blogin kirjoittaja
Moi, mä olen Hanneli!
Olen lähtöisin Satakunnasta, mutta jo kauan sitten Helsinkiin kotiutunut.
Blogini kertoo patikkapoluista, autolomista, pikkukylistä, patikkapoluista ja luontokohteista eri puolilla kotimaata ja Eurooppaa.
Reissaan mieluiten roadtrippaamalla, ja rakastan vuoristoa, mutkateitä, keskiaikaisten kylien kapeita kujia ja helppoja patikkapolkuja. Enkä koskaan kieltäydy hyvästä ruuasta ja viinistä.
Viime aikoina olen hurahtanut retkeilyyn ja retkiruokaan. Aloitin eräopasopinnot Eräkarkussa 1/22 ja retkikokkailuja voit seurata minun ja ystävieni instatilillä @100retkireseptia
Kiva kun olet mukana!
Tutustu sisältöön
Arkistot
Hae blogista
Tietosuoja