”Irlantilainen keittö on tunnettu etenkin perunan tärkeästä asemasta”, kertoo Wikipedia. Luotettavammat lähteet eli blogit sen sijaan väittävät että nykyisin Dublissa syödään muutakin. Päätin testata asian ihan itse.
Koska olin reissussa yksin, olin etukäteen murehtinut eniten, että tuleeko sitä oikeasti mentyä kunnon ravintoloihin, vai päätyykö sitä vain hakemaan vain jotain lähimmästä kaupasta. Kokeneemmat yksinmatkaajat suosittelivat varaamaan ravintolan etukäteen, ja varsinkin ekana iltana se oli ihan täydellinen tapa estää hotelliin pakenemisen mahdollisuus. Perehdyin ravintolatarjontaan erityisen huolellisesti jo etukäteen, ja löysin London and beyondin Lenan blogista roppakaupalla hyviä vinkkejä, joista valitsin muutaman itsekin.
Ravintoloiden hintataso on periaatteessa samaa luokkaa kuin Suomessakin, mutta monissa paikoissa on alkuillasta (noin klo 17-19 välisenä aikana) käytössä myös edullisempi Early Bird -hinnasto. Silloin on tarjolla á la carte -listan rinnalla hieman suppeampi lista, jolta voi valita 2-3 annosta kiinteään hintaan. Ravintoloiden sivuilta löytyy yleensä tarkemmat tiedot kellonaikoineen.
Fab Food Trails – täydellinen ruokakierros Dublinissa
Aloitin tutkimuksen osallistumalla Fab Food Trails ruokakierrokselle irlantilaisten pienyrittäjien liikkeisiin. Kierros kuljetti meidät juustotarjottimien luota kahvintuoksuun, bageleiden ja kakkujen taivaasta terveelliseen salaattibaariin ja sieltä edelleen Temple Barin ruokamarkkinoille ostereiden, kasvistahnojen ja sydämenmuotoisten juustojen äärelle. Jälkiruuaksi nautimme suklaapuodin käsintehtyjä konvehteja ja kierroksen päätteeksi kohotettiin olut- ja viskimaljat perinteisessä pubissa. Jos ruoka yhtään kiinnostaa, niin tämä kierros kannattaa käydä testaamassa. Nautit varmasti!
Dublin on yllättäen myös kahvinjuojan paratiisi. Joka toisella vastaantulijalla oli kädessään noutokahvi, ja kaikkialla on toinen toistaan houkuttelevampi kahviloita. Kahvi myös maistui erityisen hyvältä. Me päästiin kierroksellamme Dublin Barista Schooliin maistelemaan kahvilaatuja ja ihastelemaan maitokahvikuvioinnin taidetta. Joka muuten näyttää aikalailla helpommalta kuin onkaan.
Pig´s Ear – taivallinen kokemus takeaway jälkkärillä
Ensimmäiselle illalle olin varannut pöydän Pig´s Ear -ravintolasta läheltä Trinity Collegea. Harhaanjohtavasta nimestä huolimatta siellä on myös mielettömän hyvää kasvisruokaa. Ravintola oli rento ja tunnelmallinen, ja yksin syöminen tuntui yllättävän luontevalta. Palvelu oli huomaavaista ja nopeaa. Pyysin jopa tarjoilijaa odottamaan ennen jälkiruuan tuomista, sillä olisin halunnut nauttia olostani siellä vähän pidempään.
Jälkkäri tulikin sopivan ajan kuluttua eteeni paperipussissa, ja mietin että miten ihmeessä onnistuin sähläämään itselleni takeaway annoksen. Nooh, hetken kuluttua selvisi, ettei se nyt ihan ollut takeawayta, vaan juustokakku tarjoiltiin sievään paperipussiin käärityssä lasipurkissa. Mä olin kuitenkin jo ehtinyt toteamaan, että mukaan otettava jälkkäri on just se mitä mä haluan. Tarjoilija klaarasi tämänkin tilanteen ihailtavasti, ja pakkasi juustokakkuni muovirasiaan. Enkä tuntenut oloani ollenkaan tyhmäksi. (No okei, tunsin oloni tyhmäksi.) Mutta niin vaan parin tunnin kuluttua jälkkäri maistui taivaalliselta hotellihuoneeni rauhassa.
Hintaa early bird -kokonaisuudelle viineineen tuli 42€. Suosittelen ravintolaa erittäin lämpimästi. Huom. pöytävaraus taitaa olla pakollinen, jos tuonne mielii päästä.
Hartley´s – Dun Laoghairen ykkönen
Arvaamattoman irlantilaisen sään vuoksi en ollut tehnyt tarkkoja reissusuunnitelmia etukäteen. Koska raekuurot ja huumaava tuuli eivät olleet riittävä syy jäädä sisätiloihin Dubliniin, päädyin rannikkokaupunki Dun Laoghaireen. Ja nälkäkin taas oli. Hotellin ravintolatarjonta ei puhutellut, ja muutama muukaan paikka ei näyttänyt ulkoapäin riittävän kutsuvalta. Olin taas kerran ajanut itseni tilaan, jossa ei vaan pysty valitsemaan paikkaa, koska on liian kova nälkä.
Niinpä totesin, että joku muu saa päättää, ja valitsin Tripadvisorista kaupungin parhaan ravintolan Hartley´sin. Early bird -listalta ei löytynyt mitään kiinnostavaa (nälkä ON ihmisen pahin vihollinen), joten tilasin tavalliselta listalta tavanomaisia annoksia. Järkytin vielä lopuksi tarjoilijaa tilaamalla sekä jälkiruokaviinin että kahvin että jälkiruuan. Ei tainnut moinen olla siellä tapana. Muistoksi käynnistä jäi valokuvien sijaan kuitti, jossa loppusumma oli 89€. Periaatteessa missään ei ollut mitään vikaa, mutta hintalappu ja laatu eivät tällä kertaa ihan kohdanneet.
Girl and the Goose – hyvää ruokaa ja tarinoita Ballsbridgestä
Viimeisenä iltana valitsin ravintolaa Ballsbridgen kaupunginosasta, mutta sunnuntai-iltana kovin moni paikoista ei ollut auki. Lopulta päädyin astumaan sisään huomaamattomasta ovesta ja kapuamaan portaat ylös. Sieltä löytyi valloittava Girl and the Goose -ravintola, jossa pääsin tarkkailemaan tavallisten ihmisten elämää: naapuripöydässä ihana vanha pariskunta illallisellaan, vastapäätä nuoripari rakkauden huumassa. Toisaalla kirjallisuuden opiskelijoilta näyttävä nuorten miesten seurue, ja yhdessä pöydässä valmistuttiin jo tulevaan työviikkoon. Tunnelma oli seesteinen. Ruoka oli todella hyvää, viini taivaallista ja siellä istuin pisimpään kirjaani syventyen. Ja ehkä hieman naapuripöytiin kurkkien. Kaksi kasvisruokaa viineineen maksoivat yhteensä 28€.
Dublin on ihan ehdottomasti paikka, jonne kannattaa matkustaa niin fiiliksen, maisemien kuin erityisesti hyvän ruuan vuoksi. Unohtamatta tietenkään sitä perinteisintä. Sláinte!
17 comments On Dublinissa syödään muutakin kuin perunaa
Pingback: Suomalaisten matkabloggaajien omat suosikkipostaukset vuonna 2017 - London and beyond -MATKABLOGI ()
Onneksi saa muutakin kuin perunaa! 😀 Hyvältähän nuo näyttää. Ja ah, irlantilaista olutta ja siideriä. Kyllä muuten maistuis.
Kiitos hyvistä vinkeistä, täytyy muistaa palata tänne takaisin sitten, kun oma Irlannin reissu kutsuu. Sniiduilijalle toi early bird -meininki oli erinomainen vinkki. Toivottavasti oma reissu toteutuu mahdollisimman pian!
Tosi hyvin kirjoitettu juttu, jota oli ilo lukea! Kaksi vuotta sitten osallistuttiin Pariisissa saman tyyppiseen ruokakierrokseen. Oppaana oli hurmaava paikallinen nuorimies, joka kierroksen päätteeksi levitti kannettavan retkipöydän asuintalojen ympäröimään pieneen sisäpihan puistikkoon, levitti sille ruutuliinan ja kaivoi esiin aiemmin viinipuodista ostamansa pullot, juustolan juustot ja lihakaupan leikkeleet. Kierrokselle osallistui kuusi henkeä ja pöydässä oli kuusi pulloa viiniä. Iloisessa hiprakassa poistuimme kukin tahoillemme neljän tunnin ruokaretken päätteeksi. Tourin hinta oli ehkä hieman yläkanttiin, mutta ehdottomasti harkitsen vastaavalle osallistumista tulevilla reissuilla. Ruokamatkailu on parasta!
Irlanti on upea maa ja Dublin kiva kaupunki. Olen itsekin syönyt ensimmäiset osterini kauan sitten Irlannissa. Viimeksi Dublinissa kiva kokemus oli niinkin perinteinen kuin skonssit jossain ravintolassa, jossa pieni vaskiporukka viihdytti ruokailijoita. Jostain syystä ne vaan maistuivat. Ehkä se oli se miljöö ja musiikki 🙂
harmi, ettei Royal Marine vakuuttanut – puitteet ainakin vaikuttaisivat olevan kunnossa! Ihana ruokakierros – kulinaristiretkeilijä kiittää 🙂
Mä olen myös maistanut osteria ja totta, se on nimenomaan limainen tuttavuus. Se mun ensi kokemus oli vielä jättimäisen suuri, huh, sain syötyä.
Onpa harmi, että tuo kivan näköinen hotelli olikin sitten huono. Mutta viimeinen näytti täältä katsottuna myös kivalta!
Hotelli ei ollut missään nimessä huono. Se ei vaan sopinut mulle, eikä varsinkaan siihen hetkeen.
Osterit olivat tosiaan isoja, se oli yllätys.
Fab Food Trails ruokakierros kuulostaa rinomaiselta idealta, mulle tuo oli uutta! Kieltämättä alkaa nämä sinun postaukset nostattamaan Dublinn kuumetta, jonne ei yleensä niin kovaa kuumetta ole ollut. No ehkä tällä kerralla (seuraavaksi ohjelmassa check-in Dublinin koneeseen :-D) keskityn vain siihen pub-kulttuuriin, niin Dublinin osakkeet nousee muun Irlannin kustannuksella 😀 Guinness, paikalliset pienpanimo-oluet ja hyvä ruoka olkoon Dublinin teemana minullakin 🙂
Dublin on tällä hetkellä todella kallis ja haluaisivat ohjata turisteja noihin rannikkokyliin. Sieltä kun pääsee helposti julkisilla keskustaan, niin majoituskapasiteetti riittää paremmin. Tulevalla Irlantiviikolla lisää näistä.
Rannikkokylät vakuuttivat mut. Päiväretkestä rannikolle teinkin jo oman postauksensa, ja siinä myös vinkkejä helppoon ja edulliseen DART-junailuun Visitor Leap-kortilla.
Tuo ruokakierros kuulostaa taivaalliselta! Ja muutenkin oli sellaisia (ruoka)vinkkejä, että Irlanti alkoi taas kiinnostaa. Voi, kun olisi loputtomasti aikaa ja rahaa…
Mä en ollut etukäteen ajatellut, että pääsisin Dublinissa syömään näin hyvin. Ja tuo Fab Food Trails, se on ihan nerokas tapa päästä maistelemaan vähän kaikkea.
Fab Food Trails ruokakierros. Tahtoo tuollaiselle. En ole ikinä sellaiselle osallistunut.
Tuosta ruuan ravintolasta hotellille ottamisesta. Muutamaan kertaan on tullut tehtyä niin iso virhearvio ruuan määrän suhteen, että ollaan nätisti pyydetty osa pääruuastakin mukaan. Siis ihan hienossakin paikassa, eikä vaan pitseriassa. Aina on onnistunut hyvin.
Ruokakierros oli ihan parasta. Juttelin mukana olleen hollantilaisen pariskunnan kanssa, ja he kertoivat osallistuvansa sellaiselle aina. Täytyy itsekin tästä lähin kaivella tulevista reissukohteista vastaavia kierroksia.
Ihana postaus, tästä oikein huokuu miten tykkäsit yksin matkustamisesta! Ja mitä nautintoja oletkaan kokenut, mielettömiä herkkuja!
Hauska sählinki jälkiruoan kanssa, mutta hyvin hoidettu. 🙂
Joko olet tehnyt kotiporukoihin vaikutuksia kahvimaitokuvioinneilla?
Harmi kun meillä juodaan kahvi mustana.
Ja Barista Schoolin tyyppi kertoi, että hän on nyt opetellut sitä kolme kuukautta ja vieläkin saattaa mennä pieleen. Ettei ehkä näillä hermoilla tehtävää hommaa 🙂
Oi kun alkoi tehdä mieli Irlantiin! Kiitos tunnelmallisesta, kuvailevasta jutusta. Sain monta vinkkiä, jotka otan talteen.
Kiva kun tykkäsit!
Sliding Sidebar
Blogin kirjoittaja
Moi, mä olen Hanneli!
Olen lähtöisin Satakunnasta, mutta jo kauan sitten Helsinkiin kotiutunut.
Blogini kertoo patikkapoluista, autolomista, pikkukylistä, patikkapoluista ja luontokohteista eri puolilla kotimaata ja Eurooppaa.
Reissaan mieluiten roadtrippaamalla, ja rakastan vuoristoa, mutkateitä, keskiaikaisten kylien kapeita kujia ja helppoja patikkapolkuja. Enkä koskaan kieltäydy hyvästä ruuasta ja viinistä.
Viime aikoina olen hurahtanut retkeilyyn ja retkiruokaan. Aloitin eräopasopinnot Eräkarkussa 1/22 ja retkikokkailuja voit seurata minun ja ystävieni instatilillä @100retkireseptia
Kiva kun olet mukana!
Tutustu sisältöön
Arkistot
Hae blogista
Tietosuoja