Haaveet, kaikki turhat haaveet. Minut on jo saaneet huutamaan huomiseen .. Nuo sanat eivät todellakaan kuvasta minua, mutta yritetään kuitenkin haaveilla edes vähän. En ole mikään lupauksien tekijä, ja tunnetusti se haaveilukin on melkoisen hankalaa (tuppaan haaveilemaan lähinnä asioista, jotka olen jo toteuttamassa tavalla tai toisella*). Tämä alkanut vuosi tuonee kuitenkin eteen niin monta hetkeä, joista en vielä voi tietää mitään, että päätin lähteä listaamaan haaveitani ylös. Jospa ne johdattaisivat osaltaan uusiin oivalluksiin.
*aloitin tämän jutun kirjoittamisen kolmisen viikkoa sitten, mutta juttu jäi silloin vielä julkaisematta. Muutaman haaveen olen jo ehtinyt tässä välissä toteuttaa, vaikka ei todellakaan ollut tarkoitus.
1. Uusi ura
Aloitetaan tästä isoimmasta asiasta, jonka vuoksi tätä listaa oikeastaan kirjoitan. Tammikuun viimeisenä päivänä lopetan nykyisen työni, ja alan selvittää mitä muuta työelämä voisi tarjota. Aamukammassa on enää 6 työpäivää.
Viime vuonna aloittamani eräopasopinnot ovat aiheuttaneet melkoista myllerrystä ajatuksissa, ja sen sekasorron seurauksena olen tässä pisteessä. Työni messumaailmassa on tähän asti ollut kaikessa hulluudessaan just passelia, mutta nyt paloa ei enää ole. Ja kun into loppuu, niin tästä työstä ei tule mitään. On aika miettiä jotain uutta.
Jään ensin opintovapaalle suorittamaan eräopasopinnot loppuun, joten nyt olisi sellaiset 8 kuukautta aikaa ratkaista mikä se seuraava ura sitten olisi. Parasta olisi, kun saisi yhdistää tämän uuden ja vanhan osaamisen. Hyvät ideat ovat tervetulleita!
2. Revontulet
En ole koskaan nähnyt kunnollisia revontulia. Jotain laimeaa hehkua on pari kertaa erottunut eteläisen Suomen taivaalta, mutta toivon näkeväni sellaisia tajunnanräjäyttäviä taivaan tulia. Haaveilen, että toiveeni toteutuu tänä vuonna.
3. Vanhojen ystävien tapaaminen
Olen onnekas, sillä elämässäni on paljon ihania ystäviä. Mutta joidenkin kanssa elämä on kuljettanut eri suuntiin, eikä heidän kanssaan tule enää pidettyä yhteyttä. Tänä vuonna toiveena olisi nähdä myös heitä. Jos sattumalta luet tätä ja tunnistat itsesi, niin otathan yhteyttä! Olisi ihana tavata pitkästä aikaa.
4. Uusien asioiden kokeilu
Haluan tänä vuonna heittäytyä kaikenlaisiin uusiin juttuihin. Osallistua työväenopiston kummallisille kursseille ja kokeilla vaikka veitsenheittoa. Mistä sitä voi tietää, mikä on oma juttu, jos ei kokeile. Koulun myötä on tullut tehtyä jo kaikenlaista. Sen verran siis jo tiedän, että itselle voin tehdä toisen puukon (jos maailman parhaan opettajan hermo kestää), mutta muille ei kannata luvata mitään, mihin liittyy takominen. Osallistun ennakkoluulottomasti tänäkin vuonna kaikkeen mahdolliseen ja seuraavaksi pääsenkin testaamaan kärsivällisyyttäni esimerkiksi muinaisten erätaitojen muodossa.
Uusien juttujen kokeilu vaatii välillä ajatusten kääntämistä ympäri.
5. Kunnolliset kiehiset
Josta päästäänkin seuraavaan haaveeseen. Kunpa oppisin vuolemaan kunnollisia kiehisiä. Eikun harjoittelemaan!
6. Liikunnan riemun etsiminen
Tämä on näitä ikuisuusasioita. Liikunta ei tuota minulle iloa, paitsi jos liikuntasuorituksena voidaan pitää haahuilua kapeilla kujilla, kiireettömiä patikkareissuja ja melontaretkiä, ystävän kanssa juoruilua vesijumppatunnilla tai satunnaista venyttelyä. Heti jos patikkapolku muuttuu metsätieksi, ihana ulkoilu alkaa tuntua tuskaiselta suorittamiselta. Tylsässä maisemassa kävely se vasta kamalaa onkin. Juoksulenkille mua ei saa edes uhkailemalla. Tai jonnekin hikiselle salille. Kotona en ainakaan treenaa. Enkä tiedä miltä tuntuu liikunnan jälkeinen euforia. Minulla on yleensä vain liikunnan jälkeinen kamala olo. Välillä kadehdin aviomiestäni, joka puhkuu onnea jokaisen liikuntaan käytetyn hetken jälkeen. Haluaisin edes hitusen sitä samaa fiilistä itselleni. Sellaista joka kannustaisi liikkumaan, vaikka se ei yhtään innosta. Jos vaikka vahingossa kunto vähän paranisi.
Melontareissulla Puumalassa oli kivaa!
7. Neulontaretriitti
Vietettiin Katjan kanssa viime syksynä rentouttava viikonloppu neuloen ja ulkoillen. Kutimet heiluivat niin intensiivisesti, ettei viitsitty edes tehdä retkiruokaa. Ja se jos mikä on harvinaista. Haaveilen jo uudesta samanlaisesta reissusta, tosin silloin vois kyllä pistää myös pannut tulille. Koska mennään?
8. Retkipaku-reissu
Haavelistalla on jo pitkään keikkunut ajatus retkipakusta. Käytännön syistä kyseinen menopeli on edelleen hankkimatta, eikä haaveen toteutuminen näytä kovin realistiselta ihan lähitulevaisuudessa. Niinpä oman pakun sijaan haaveilenkin tänä vuonna tekeväni yhden retkipakureissun, joko änkeämällä kaverin kyytiin tai kenties vuokraamalla oman. Iirokin suhtautuu tähän ajatukseen suopeasti, joten kenties, kenties.
9. Kerran viikossa katse lähelle
Haaveilun sijaan listassa on nyt tavoitteiden paikka. Nyt kun kerrankin on aikaa, niin sitä pitää osata käyttää. Eikä aina tarvitse lähteä pitkälle, vaan tavoitteenani on tehdä joka viikko joku juttu ihan lähellä. Käydä useammin kävelyllä takapihan metsässä. Käydä ensimmäistä kertaa lähikirjastossa. Kiivetä Malminkartanon huipulle. Eikä lähellä tekemisen tarvitse rajoittua vain kotiin, vaan missä ikinä olenkin, lupaan silloinkin katsoa myös lähelle. Vuoden lopussa näitä lähijuttuja pitäisi olla kasassa kokonaiset 52 kappaletta.
*Tammikuussa kävin takapihan metsässä ja brunssilla lähiravintolassa. Pari juttua pitäisi vielä tehdä.
10. Kerran kuussa kulttuuria
Toinen tavoite tälle vuodelle on tehdä kerran kuussa jokin kulttuuriin liittyvä asia. Museokortti mulla jo on, oopperaliput hankittuna ja sinfoniaorkesterin konsertista olen haaveillut ennenkin. Mutta listan neloskohdan mukaisesti voisin miettiä myös jotain ihan uutta. Pitäiskö mennä katsomaan joku nykytanssiesitys – sen osalta kun ennakkoluuloja on taas enemmän kuin kehtaa edes tunnustaa.
*Tammikuun kulttuurikohteina olivat Heureka, Helsingin kaupunginmuseo ja Matka-messut.
Mun kolmen Tehiksen keikan kesä huipentui jäähalliin.
11. Julkisen liikenteen käytön lisääminen
Olen autoilija. Kun pitää lähteä jonnekin, en todellakaan mieti, miten matka onnistuisi julkisilla. Haluan haastaa itseni tässä asiassa, varsinkin arkiliikkumisen osalta.
Lomilla julkista liikennettä tulee käytettyä enemmän. Tosin viime aikojen junailukokemukset eivät ole olleet niin positiivisia. Alankomaissa ratarikko seisautti junaliikenteen paluumatkalla, ja myöhästyimme lennolta. Vuoden ainoa junalla tehty koulureissu Karkkuun kesti toista tuntia suunniteltua kauemmin junien myöhästellessä joka välissä. Mutta Espanjassa junalla pääsi hienosti Malagasta Cordobaan ja Puolassa Kielcestä Varsovaan. Joten ehkä vaaka kuitenkin kallistuu onnistuneiden junamatkojen suuntaan. Mutta jospa aloittaisi kevyesti; haaveilisi edes miettivänsä julkista liikennettä oman auton vaihtoehtona. Ja tekisi yhden kotimaan reissun julkisilla. Turkuun ainakin pääsisi helposti.
*Tammikuussa olen käyttänyt lähiliikenteessä useamman kerran niin bussia kuin junaakin. Hurraa!
12. Vapaaehtoistoiminta
Olen vuosien varrella ollut jonkin verran mukana erilaisessa vapaaehtoistoiminnassa, mutta juuri tällä hetkellä ei ole mitään meneillään. En ole edes taloyhtiön hallituksessa tai luokkaretkien valvoja. Partioon ajattelin jonkin verran panostaa, mutta sen lisäksi joku muukin vapaaehtoisjuttu olisi kiva.
13. Koskimelonta
Tykkään melomisesta ihan älyttömän paljon, ja haluaisin tehdä paljon enemmän melontareissuja. Meillä on jopa omat ilmatäytteiset kajakit, mutta jotenkin sitä aikaa ei muka ole ollut. No tänä vuonna on pakko olla. Ja tavallisten melontaretkien lisäksi haaveilen osallistuvani koskimelontakurssille.
14. Teen jotain mikä pelottaa
Mä saan aika usein kommenttia rohkeudestani, mutta Tove Janssonin sanoin: ”Ei ole mikään konsti olla rohkea, jos ei pelkää.” Niinpä haluan tänä vuonna tehdä jotain mikä oikeasti pelottaa. Mun kohdalla suurimmat pelot liittyvät epäonnistumiseen. Siihen, että olen jotenkin tyhmä ja huono. Tämä on vuosien varrella näkynyt niin, että olen ollut mieluummin yrittämättä kuin ottanut riskin epäonnistumisesta. Tänä vuonna haluan jälleen uhmata tätäkin turhaa pelkoa.
Olen aiemminkin kirjoittanut tästä samasta aiheesta: Joskus on palattava takaisin
15. Hyönteishotellin rakentaminen
Isompien haaveiden joukkoon on hyvä mahduttaa vähän pienempiäkin haaveita. Sitä paitsi tämänkaltainen pikkupuuhastelu on mahtavaa, varsinkin kun asukkaita tuskin häiritsee, jos jokin kohta hotellissa ei ole ihan niin justiinsa. Ja jos puutyöt eivät jostain syystä luonnistuisikaan, niin saisinpa edes istutettua ne kaapissa odottavat kukkasipulit.
Keravan kartanon ötökkähotelli näytti tältä. Asukkaita en tavannut.
16. Savusauna
Tykkään saunoa, ja saunon aina kun siihen on mahdollisuus. Kaikkien hienoimpia saunaelämyksiä on tarjolla savusaunassa. Ehdottomasti upein kokemus oli saunominen yli satavuotiaassa Tukkilan tilan savusaunassa, mutta kyllä isossakin savusaunassa pääsee lähelle vanhoja perinteitä. Helpoimmin savusaunomiseen pääsee täällä pääkaupunkiseudulla tutustumaan Kuusijärvellä, ja sinne nyt ainakin on päästävä tänä vuonna. Mutta haaveilen myös löytäväni jonkin uuden ihanan savusaunan.
*Kuusijärven savusaunaan ollaan menossa tällä viikolla
Furuvikin rantasauna on ihana, vaikka ei olekaan savusauna
17. Viinitilalla majoittuminen
On mulla edelleen matkailuunkin liittyviä haaveita. Edellisestä viinitilamajoituksesta on jo vierähtänyt tovi, joten tänä vuonna olisi kiva taas päästä köynnösten keskelle nauttimaan talon omista antimista. Pitkäntähtäimen haaveeni liittyy myös viinitiloihin: haluaisin joskus asua Slovenian viinialueilla. Joku muu tosin saisi hoitaa sen viljelypuolen.
Lue lisää viinitilavierailuista:
18. Saaristoreissu Itäisellä Suomenlahdella
Haluan käydä kaikissa Suomen kansallispuistoissa. Nyt käytynä on 28/41, joten aika pitkällä tavoitteen suhteen jo ollaan. Tänä vuonna tulee ainakin koulun reissujen myötä muutama kohde lisää, mutta haaveilen erityisesti saaristoreissusta Itäisen Suomenlahden Ulko-Tammioon.
Saaristomaisemaa Örön saarelta
19. Turhien sopimusten irtisanominen
Tämä on taas enemmän tavoite kuin haave. En uskalla edes ajatella kuinka paljon me maksetaan käyttämättömistä palveluista ja sopimuksista. On kaikenlaista sovellusta, lehteä, tallennuspalvelua ja muuta vuosisopparia. Ne on pakko setviä nyt heti! Luulen, että pelkästään näistä säästyneillä rahoilla tekisi jo jonkun matkan.
*Netflix on jo irtisanottu, ja seuraavaksi poistolistalla on turha tallennuspalvelu.
20. Retkiruokaa luonnon antimista
Haluan tänä vuonna oppia hyödyntämään mahdollisimman paljon luonnosta saatavia antimia retkiruuan valmistuksessa. Koulun villiyrtti- ja luonnonmuonakurssien lisäksi haaveilen omista kokkailuista ja kokeiluista, ja onpa suunnitelmissa uskaltaa tarjota näitä kokkailujani muillekin kuin itselleni.
21. Blogin elvytys
Kirjoitin tähän blogiini viime vuonna vaivaiset kuusi juttua: kolme tammikuussa, kaksi toukokuussa ja yhden lokakuussa. Entisinä aikoina julkaisuja saattoi olla enemmän yhdessä kuukaudessa kuin nyt koko vuotena. Haaveilen, että tänä vuonna kirjoitan vähintään yhden jutun joka kuukausi. Sillä tämä on tosi kivaa puuhaa. Ja blogin kautta olen saanut paljon enemmän kuin koskaan osasin odottaa: ystäviä, uusia elämyksiä ja erilaista näkemystä.
*Hei, haave toteutuu ainakin nyt tammikuun osalta!
22. Pitkä autoreissu Eurooppaan
Vietimme joulukuussa pari viikkoa Espanjassa, ja kotimatkalla mieleeni alkoi hiipiä haave. Huomasin tuijottavani vuorotellen kalenteria ja karttaa. Huhtikuun alussa se olisi mahdollista, eikä paluulla olisi kiire. Voisin suunnata kohti etelää, ja ajaa kunnes meri tulee vastaan. Päätyä Sloveniaan, jonne olen kaivannut jo ikuisuudelta tuntuvan ajan. Nyt jos koskaan.
*Tämä jos mikä kertoo siitä, että mulla todellakin on taipumus lähteä välittömästi toteuttamaan haaveitani. Tämä reissu nimittäin toteutuu erittäin suurella todennäköisyydellä. Aika monta asiaa on jo lyöty lukkoon. Enää pitäisi päättää lähtöpäivä.
23. Haaveilusta nauttiminen
Mutta sitä ennen olisi vielä yksi haave kerrottavana. Haaveilen, että osaisin nauttia haaveilusta. Osaisin haaveilla ”ihan turhaan”, ilman pakottavaa tarvetta alkaa heti toteuttamaan. Haaveilen, ettei tästä listasta tulisi minulle lista vuoden aikana suoritusta vaativista asioista, vaan osaisin antaa olla. Ei kaikkia haaveita ole tarkoitettu toteutettavaksi. Ainakaan yhden vuoden aikana.
Kuinkahan mulle käy?
4 comments On Haaveiden vuosi 2023
Eräopasopinnot kuulostavatkin kiinnostavilta! Revontulia kannattaa lähteä Norjaan, me näimme niitä vuosi sitten joka ilta: https://www.matkallamissamilloinkin.com/skjervoy-paras-valassafari-ikina/ ja Ulko-Tammio tosiaan on hieno paikka, iso suositus meiltä: https://www.matkallamissamilloinkin.com/itaisen-suomenlahden-kansallispuiston-ulko-tammio-on-upea-paivaretkikohde/
Eräopaskouluun lähteminen on ollut hyvä päätös, vaikka se onkin tuonut elämään paljon enemmän muutosta kuin osasin odottaa.
Mä olen juuri täällä kirjoitellut omia haaveita – tosin muutin ne ihan suosiolla tavoitteiksi, kun ei tuo haaveilu multakaan suju 🙂 Monta yhteistä haavetta tai tavoitetta meiltä taas löytyy.
Ja ehdoton kyllä neuleretriitille ja Ulko-Tammiolle. Kalenterit esiin!
Meidät tuntien on enemmän kuin todennäköistä, että kumpikin näistä toteutuu 😁. Ja se on ihana asia!
Sliding Sidebar
Blogin kirjoittaja
Moi, mä olen Hanneli!
Olen lähtöisin Satakunnasta, mutta jo kauan sitten Helsinkiin kotiutunut.
Blogini kertoo patikkapoluista, autolomista, pikkukylistä, patikkapoluista ja luontokohteista eri puolilla kotimaata ja Eurooppaa.
Reissaan mieluiten roadtrippaamalla, ja rakastan vuoristoa, mutkateitä, keskiaikaisten kylien kapeita kujia ja helppoja patikkapolkuja. Enkä koskaan kieltäydy hyvästä ruuasta ja viinistä.
Viime aikoina olen hurahtanut retkeilyyn ja retkiruokaan. Aloitin eräopasopinnot Eräkarkussa 1/22 ja retkikokkailuja voit seurata minun ja ystävieni instatilillä @100retkireseptia
Kiva kun olet mukana!
Tutustu sisältöön
Arkistot
Hae blogista
Tietosuoja