*Kaupallinen yhteistyö: Eurajoen matkailutoimi
Ystäväni Saana Live now – dream later -blogista sen keksi. Koska Satakunta on aivan liian vähän esillä potentiaalisena kotimaan matkakohteena, meidän pitää tehdä asialle jotain. Syntyi #satakuntamaailmankartalle, jonka järjestyksessään kolmas retki suuntautui tällä kertaa tuttuihin maisemiin Eurajoelle.
Ja tutut maisemat ne vasta yllättivätkin, sillä Eurajoki osoittautui ihan mahtavaksi kohteeksi, jossa pääsi kokemaan monenlaista aina kartanotunnelmista ydinvoimaan ja upeisiin retkeilymaisemiin.
Edellisessä jutussa käytiin tutustumassa Olkiluodon vierailukeskukseen, retkeiltiin ja juotiin skumppaa Pinkjärvellä, saunottiin merenrannalla Lahdenperässä ja ihailtiin jokimaisemia. Seuraavaksi nautittiin elämästä Vuojoen kartanossa. Mutta nyt on historiallisen Eurajoen vuoro muinaislinnoineen, museoineen ja torppineen.
Välimaan perinnetorppa
Kiehtovan kartanon lisäksi Eurajoella pääsee tutustumaan myös kartanon torpparin elämään. Sillä ei olisi Vuojoen kartano kukoistanut ilman ahkeraa työvoimaansa. Välimaan torppa ei kuitenkaan ole mikään tavallinen museo, vaan siellä eletään 1930-luvun torpparin elämää ja siellä pääsee itse kokeilemaan miten entiasajan työt onnistuisivat.
Meidän vierailumme Eurajoelle osui sopivasti Torpan Suviviikolle, jolloin torppa oli avoinna yleisölle joka päivä. Vaikka kyseessä on ensisijaisesti lasten kohde, hyvin mekin siellä viihdyimme. Kesätapahtumien lisäksi torpalla järjestetään yleisötapahtumia joulun ja laskiaisen aikaan.
Liinmaan muinaislinna
Mutta on Eurajoella ollut merkittävää elämää jo ennen Vuojokeakin. Tosin linnafanien ei kannata nyt innostua liikaa, sillä 1200-1300 -luvuilla täällä sijainneesta Liinmaan linnasta on enää jäljellä vallirakenteet ja muutama maakuoppa. Täällä tarvitaan paljon joko harjaantunutta historiasilmää tai mielikuvitusta, jotta pystyy hahmottamaan miltä entisaikojen puulinnoitus on saattaanut näyttää.
Olisivatpa linnan rakentajat käyttäneet puun sijaan kiveä, niin kenties me saisimme tänäkin päivänä ihailla oikeita raunioita näiden ruohottuneiden kumpareiden sijaan.
Keskiajalla linna on sijainnut pienellä saarella, josta on ollut helppo valvoa Pohjanlahden kaupankäyntiä ja liikennettä. Ei uskoisi, sillä nykyään meren rantaan on satoja metrejä ja joka puolella näkyy vain metsää ja peltoja.
Irjanteen kirkko
Vuojoen kartanon lisäksi Eurajoelta löytyy toinenkin historiallisesti kiinnostava kokonaisuus, Irjanteen kylä. Irjanne asutettiin jo varhaiskeskiajalla, jolloin se sijaitsi vielä meren rannalla. Onneksemme sille ei kuitenkaan käynyt kuten Liinmaan linnalle, vaan kylän keskeisin elementti, Satakunnan vanhin puukirkko, on seissyt samoilla sijoillaan vuodesta 1731 lähtien. Sillä samalla paikalla, jossa on ollut kirkko jo 1200-luvulta lähtien.
Irjanteen museot
Kirkon lisäksi Irjanteella on vaikuttava museokokonaisuus: maatalousmuseo, koulumuseo, kotiseutumuseo ja vanha ruiskuhuone. Kylämiljöö on varsin idyllinen ja se on nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi.
Me pääsimme tutustumaan kirkkoon ja museoihin oppaan johdolla, ja aika kului kuin siivillä. Kuulimme tarinoita, istuimme pulpetissa kuin kansakoulun oppilaat konsanaan ja arvuuttelimme mitä kaikkea näillä maatalousvälineillä on tehtykään.
Ja ne uskomattomat tarinat, niitä kuuntelisi vaikka kuinka kauan. Tarinoita hurjasta Åke Tottista, Munakarin veljeksistä, Vuojoen kartanon kummituksista, entisistä presidenteistä sekä hieman tuoreemmistakin paikallishahmoista. Eurajoen oppaat ovat todella omistautuneet asialleen.
Munakarin veljekset
Munakarin veljeksille on omistettu kokonainen huone maatalousmuseon perältä. Näistä pirtunkeittäjä-vanhapoikaveljeksistä kerrotaan lukuisia tragikoomisia tarinoita heidän pitäessään viimeiseen asti kiinni yksinkertaisesta saaristolaiselämästään Munakarin mökissään, vaikka viereen rakennettiin ydinvoimalaa. Suuri osa mökin alkuperäistä esineistöä on siirretty tähän museoon.
Åke Tott
Yksi legendaarisimmista Irjanteella vaikuttaneista hahmoista on sotamarsalkka, Vuojoen kartanon isäntä, Åke Tott, joka perusti kirkon takana virtaavaan koskeen 1630-luvulla Irjanteen ensimmäisen sahan. Herra Tott ei ollut mikään säyseä mies ja tarinat kertovat, miten kirkkoa vastustanut hurjapää päätti kerran ratsastaa Irjanteen kirkkoon sisälle asti ilmoittaen olevansa Jumalaa suurempi. Miehen ratsua nämä puheet eivät selvästi miellyttäneet, sillä yhtäkkiä hevonen polvistui kirkon lattialle, eikä noussut käskyistä huolimatta. Ei siis ollut Åke Tott ainakaan hevostaan mahtavampi.
*Eurajoen matkailutoimi tarjosi opastukset Irjanteen kirkkoon ja museoihin sekä Vuojoen kartanoon. Museot ovat avoinna yleisölle kesäsunnuntaisin. Irjanteen kirkko toimii kesäisin tiekirkkona ja on avoinna tiistaista sunnuntaihin.
Toivottavasti olet yhtä vaikuttunut kuin minä tästä kaikesta, mitä Eurajoella on tarjottavaan. Kaksi päivää meni kuin vilauksessa ja enemmänkin aikaa olisi saanut kulumaan.
Eikä tässä ollut vielä kaikki. Kuntaliitoksen myötä Eurajokeen liittynyt Luvia tarjoaa nykyään oman kiinnostavan lisänsä Eurajoen matkailutarjontaan. Miltä kuulostaisi purjehdusreissu Selkämeren kansallispuistossa perinnelaiva Ihanalla? Tai kesälauantain lavatanssit Luvian Laitakarissa? Entäpä majakkaretki Säpin saarelle? Satakunta ansaitsee todellakin paikkansa maailmankartalla.
Linkit aikaisempiin juttuihin tässä:
Säppi – majakkasaari Selkämeren kansallispuistossa
Eurajoki – monipuolinen matkailukohde Satakunnan rannikolla
4 comments On Historian havinaa Eurajoella
Vuojoen kartano pompsahti sponsoroituna FB-feediini. Ja tuttujen ihmisten blogijako! Mitenkäs tämä onkaan jäänyt lukematta?
Tosi komea on tuo kartano! Heti alkoi tehdä mieli vähintään Murhamysteeri-illalliselle 😉
Mun on pitkään tehnyt mieli osallistua tuollaiselle mysteeri-illalliselle ja näin upea miljöö tuo varmasti iltaan oman lisänsä. En malta odottaa! Raporttia luvassa marraskuussa somekanavissa @toisiinmaisemiin
Ja kuinkas sitten kävikään! Nyt on minullakin liput varattuna marraskuun iltaan. Kenties me tapaamme siellä?
Ihan mahtavaa. Siellä nähdään!
Sliding Sidebar
Blogin kirjoittaja
Moi, mä olen Hanneli!
Olen lähtöisin Satakunnasta, mutta jo kauan sitten Helsinkiin kotiutunut.
Blogini kertoo patikkapoluista, autolomista, pikkukylistä, patikkapoluista ja luontokohteista eri puolilla kotimaata ja Eurooppaa.
Reissaan mieluiten roadtrippaamalla, ja rakastan vuoristoa, mutkateitä, keskiaikaisten kylien kapeita kujia ja helppoja patikkapolkuja. Enkä koskaan kieltäydy hyvästä ruuasta ja viinistä.
Viime aikoina olen hurahtanut retkeilyyn ja retkiruokaan. Aloitin eräopasopinnot Eräkarkussa 1/22 ja retkikokkailuja voit seurata minun ja ystävieni instatilillä @100retkireseptia
Kiva kun olet mukana!
Tutustu sisältöön
Arkistot
Hae blogista
Tietosuoja