Islannin upeat vesiputoukset

Ei Islannista voi kertoa mainitsematta vesiputouksia. Niitä on kaikkialla. Niin massiivisia kymmenien metrien kuohuja kuin pieniä jyrkänteen reunalta putoavia puroja. Kallion koloissa piileskeleviä pauhuja, kilometrien päähän kuuluvaa kohinaa. Pientä solinaa, ilmassa leijailevaa usvaa ja kaiken kastelevaa ryöppyä. Uskomattomia katseenvangitsijoita. Viiden päivän aikana löytyi monta, joiden luona vierailtiin. Ja vähintään yhtä monta, jotka vain ohitettiin.

Öxarárfoss

Þingvellirin kansallispuistossa (parkkipaikan nro 2  läheisyydessä) sijaitsee Islannin matkamme ensimmäinen vesiputous Öxarárfoss. Putouksella ei lisäksemme montaa ihmistä ollut, eikä yhtään harmittanut että se tunnetumpi turistipuoli puistosta jäi kokonaan näkemättä. Mannerlaattojen välissä käveleminen sai olon tuntumaan pieneltä, ja putouksessa näkyi jäätikön värit.

Gullfoss

Gullfoss lienee Islannin tunnetuin vesiputous. Minun listallani se ei kuitenkaan kärkisijoista taistele, vaikka komea onkin. Putous on yksi turisteille suunnatun Kultaisen kierroksen kohteista, ja sinne on Reykjavíkista matkaa noin 100 km. Kultaiselle kierrokselle tehdään lukuisia opastettuja bussiretkiä, mutta omalla autollakin pääsee helposti. Putousta pääsee katsomaan useammalta tasanteelta, ja uudet leveämmät kulkutiet valmistautuvat ottamaan vastaan kesän yleisöryntäyksen. Toukokuun alussa oli vielä väljää.

Faxi

Jossain toisaalla tämäkin putous vetäisi puoleensa suuria turistimassoja. Islannissa sen luokse vaivautuu harva. Vaikka autolla pääsee viereen, ja putous on Kultaisen kierroksen varrella lähellä Geysiria (tie 35). Me löysimme paikalle nähtävyysmerkin innoittamina.

Foss á Síðu

Kultaiselta kierrokselta siirrytään Etelä-Islantiin kehätien varteen, tarkemmin sanoen 260 km Reykjavíkistä itään.  Foss á Síðu on tyypillinen islantilainen jyrkänteen reunalta kauniisti putoava kapea nauha, mutta Dverghamrarin basalttikivien lumo tekee siitä erityisen.

Svartifoss

Täältäkö Eila Hiltunen on saanut innoituksensa Sibelius-monumenttiin? Vatnajökullin jäätikön kainalossa Skaftafellin luonnonsuojelualueen suojissa sijaitsee yksi hienoimmista näkemistäni vesiputouksista. Tai eihän siinä varsinaisessa putouksessa mitään niin kovin ihmeellistä ole.

Tämä vaatii vähän vaivannäköä. Kehätieltä käännytään kohti Skaftafellin vierailukeskusta, josta putoukselle vie parin kilometrin patikkapolku. Ihan sellaiseksi rennoksi päiväkävelyksi en reittiä kutsuisi, sen verran paljon on nousua ja lopuksi vähän rinnettäkin tarjolla. Mutta näky on jokaisen huohotuksen arvoinen.

Hundafoss

Puuskutuksen lomassa noin puolessa välissä Svartifossille nousua voi onneksi pysähtyä ihailemaan Hundafossin vesiputousta. Ihan vaan tässä ihaillaan, yhtään ei tasata hengitystä.

Skógafoss

Kehätien varrella pysytellään, mutta nyt ollaan enää 150km päässä Reykjavíkista. Putous näkyy jo tielle, ja on vaikuttavan upea. Mutta tämä on matkan ainoa kerta kun vaivannäkö ei paranna näkymää. Putous on upea nimenomaan alhaalta katsottuna. Reilut 500 porrasta ylempää se on, no pakko se on tunnustaa, vähän tylsä. Ja maisemaankin on ehtinyt neljässä päivässä hivenen turtua. Toista kertaa en portaita viitsisi kavuta. Paitsi alaspäin, kun palaisin Laugavegurin erämaavaellukselta. Se jos mikä olisi kiinnostavaa.

Seljalandsfoss

Kehätien varrelta, 120km päässä Reykjavíkistä, löytyvät nämä koko matkan upeimmat putoukset. Seljalandsfoss on se putous, jonka taakse pääsee. Tuulisella ilmalla sulamisvesien voimaannuttamana sinne ei todellakaan kastumatta päässyt. Putouksen voi kiertää kokonaan, jos tuntee olonsa riitävän vakaaksi liukastelemaan märillä kivillä. Nöyrempi palaa takaisin samaa reittiä mitä tulikin. Jokaisen miljoonan silmälaseista kuivatun pisaran arvoinen.

Gljúfrabúi

Kun jatkaa vähän matkaa (jatka vaan niiden kahden pienen putouksen ohi, tämä on vasta sen seuraavan kielekkeen takana) Seljalandsfossilta eteenpäin, pääsee osaksi huimaa seikkailua. Hurjapäät kiipeävät putouksen huipulle, toiset uhmaavat luonnonvoimia kahlaten jääkylmässä vuoristopurossa ja pujahtavat luolaan. Vasta kameran linssi paljastaa, että luolaan menijää varoitetaan. Onneksi huomasin sen vasta jälkikäteen. Sillä kaikista upeista kokemuksista Islannissa tämä nousi yllättäen mun suosikiksi.

Mikä näistä on sinun suosikkisi? 

Kaikki kuvatut putoukset sijaitsevat joko Kultaisen kierroksen tai Kehätien varrella Etelä-Islannissa. Kävimme näissä toukokuun 2017 alussa viiden päivän aikana.