Katalonian keskiaikaiset kylät

Vaikka reittisuunitelma Katalonian roadtripille muotoutui tarkemmin vasta matkan edetessä, ei se tarkoittanut että olisin ollut liikkeellä ilman päämäärää. Reissun tarkoituksena oli ajella vuoristoteitä ja nähdä mahdollisimman monta pikkukylää. Ja onnistuin täyttämään molemmat tavoitteet moninkertaisesti.

Ranskan pikkukylistä ehdin oman jutun jo kirjoittaa, ja nyt on vuorossa Espanjan puolelta löytyneet ihanuudet. Suurimmasta osasta mun on kiittäminen AnskuBCN -blogia, joka on todellinen aarreaitta näille seuduille. Jos suunnittelet reissua Barcelonaan ja muualle Kataloniaan, käy ehdottomasti hakemassa sieltä kaikki parhaat vinkit.

Tavertet – kylä jyrkänteen reunalla

Ensimmäinen kylä valikoitui puhtaasti sijaintinsa vuoksi. Olin perillä Barcelonassa myöhään iltapäivällä, enkä halunnut joutua ajamaan kovin pitkää matkaa illalla. Suunta oli selvä, mutta majoituksen valitseminen oli vaikeaa. Lopulta päädyin pikkuruisen Tavertetin tunnelmalliseen majataloon El Jufreen. Loputtomiin kiemurtelevan pikkutien päästä löytyi kylä, jossa oli suunnilleen kaksi katua. Majatalossa mut vastaanotettiin poskisuukoin ja istutettiin illallispöytään. Hinta koko setille (kolmen ruokalajin illallinen, majoitus ja aamiainen) oli 50€. Aivan käsittämättömän ihana paikka.7

2020-01-02_10-07-46
2020-01-02_10-06-01
2020-01-02_10-07-02
2020-01-02_10-06-40
2020-01-02_10-06-21

Kylän sijainti on huikea, ja sieltä pääsisi tekemään melkoisia patikkareissuja.  Vaikkapa lähistöllä sijaitsevalle Panta de Saulle katsomaan veden alle jäänyttä kylää, josta näkyy vain kirkon torni. Mä tyydyin tällä kertaa ihailemaan maisemia järven rannalla sijaitsevan Parador-hotellin terassilta, jossa kävin myöhäisellä lounaalla ennen kuin käänsin auton nokan kohti seuraavaa kylää.

2020-01-02_10-05-42

Rupit – kapeita kujia & patikointia vesiputoukselle

Mutkittelevat vuoristotiet veivät mut Rupitiin, jonne olisi voinut myös patikoida Tavertetista. Rupit oli Tavertetia aika lailla eläväisempi. Ja täynnä retkeileviä eläkeläisiä. Kuljeskelin heidän vanavedessään pitkin kylän keskiaikaisia katuja ja karistin heidät lopulta kannoiltani ylittämällä kylän keskellä virtaavan joen riippusiltaa pitkin. Montaa katua tästäkään suloisesta pikkukylästä ei löytynyt, joten aika pian oli aika lähteä etsimään kylän lähistöllä sijaitsevaa vesiputousta.

2020-01-02_10-05-18
2020-01-02_10-03-39
2020-01-02_10-02-34_1
2020-01-02_10-03-51
2020-01-02_10-03-18

Salt de Sallent

Vesiputoukselle vei hyvä polku, jonka lähtöpaikalle oli opasteet kylästä. Välillä loikittiin pienten purojen yli, ja matkalla oli muutama jyrkempi nousu. Reitti oli helppo, vaikka paikkapaikoin vähän mutainen. Aikaa kävelyyn meni alle puoli tuntia suuntaansa.

2020-01-02_10-04-09
2020-01-02_10-04-24
2020-01-02_10-02-21

Castelló d’Empúries – kohtuuhintainen tukikohta Costa Bravalla

Paluureitti Carcassonnesta Barcelonaan  kuljetti mut Costa Bravan rannikkoa pitkin. Etsin pitkään kauniiksi kehutuista rannikkokylistä kohtuuhintaista majoitusta, mutta hintataso oli sen verran korkea, että lopulta päädyin laajentamaan hakua.

Ja päädyin Castelló d’Empúriesiin. Casa Clara oli viihtyisä ja kohtuuhintainen (84€ sis.aamiainen) hotelli keskellä historiallista keskustaa. Täällä törmäsin ensimmäisen kerran koko reissun aikana, että hotellin respa ei puhunut englantia. Myöhemmin hotellin omistaja tuli kyllä erikseen toivottamaan tervetulleeksi, ja häneltä sain hyvät vinkit alueelle.

2020-01-02_10-00-33
2020-01-02_10-01-16

Castelló d’Empúries oli kiinnostava ja sen kaduilla oli mukava kuljeskella. Se olikin erinomainen valinta yöpymispaikaksi. Mutta ei kylä mun mielestä niin mainio ollut, että sinne kannattaisi varta vasten lähteä. Sillä siihen tarkoitukseen löytyy lähistöltä monta muuta vaihtoehtoa.

Costa Bravan helmi Cadaques

Mietin aika pitkään viitsinkö koukata tähän rannikon kauneimmaksi mainostettuun kylään, mutta onneksi päätin mennä. Cadaques oli keväisenä maanantaiaamuna hiljainen, ja sen valkoiseksi kalkitut talot ja mukulakiviset kadut hellivät pikkukylien ystävää. Kylä palautti uskon espanjalaisiin rannikkokyliin. Sen minkä lomakohteiden hotellikolossien keskellä helposti kadottaa.

2020-01-02_10-00-05
2020-01-02_09-59-53
2020-01-02_09-59-39

Ihanista ihanin Bésalu

Viimeisin kylä ei todellakaan ole se vähäisin. Tänne kannattaa ajella ihan vaikka päiväretkellä Barcelonasta, josta ajomatkaa kertyy suunnilleen 1,5h. Siihen tosin pitää varautua, että kylän ihanuuden ovat muutkin huomanneet, eli sesonkiaikaan saattaa olla tungosta.

2020-01-02_09-58-52

Kylää hallitsee Fluvia-jokea ylittävä massiivinen silta ja muurien sisäpuolelta löytyy toinen toistaan kauniimpia kolkkia. Bésalu onkin yksi Katalonian parhaiten säilyneistä ja suosituimmista keskiaikaisista kylistä. Turisteja keväisenä maanantaipäivänä ei ollut kovinkaan paljon, ja se teki tunnelmasta ihanan rauhallisen. Sesongin ulkopuolinen matkailu on ihan parasta.

2020-01-02_09-58-39
2020-01-02_09-58-23
2020-01-02_09-57-24
2020-01-02_09-58-05
https://flic.kr/p/2i93TLz
2020-01-02_09-57-51

4 comments On Katalonian keskiaikaiset kylät

  • Nuo paikat ovat niiiiin ihanan näköisiä! Kiitos linkkauksesta, Besalú jätti kyllä ikuisen muistijäljen. Ja kiitos inspiraatiosta! Arvaapa minne suunnille hahmottelin tuossa yksi päivä seuraavaa kunnon autoreissua? 😉 No, saa nyt nähdä toteutuuko ensi kesänä, mutta en pistäisi yhtään pahakseni, jos Andorraan ja noille seuduille pääsisimme!

    • toisiinmaisemiin

      Ole hyvä! Mäkin haaveilen uudesta retkestä tuonne seuduille, sillä jäi vielä niin monta kiinnostavaa paikkaa näkemättä.

  • Ihana postaus. Täällä toinen, joka on heikkona Espanjan antiikkisiin pikkukyliin. Terveiset eiliseltä reissulta muuten Rondasta, josta kirjoitit aiemmin hyvän kuvauksen. Ronda oli niin upea! Ja kiitos linkkauksesta myös. Cadaques on vaan ihan huippu.

    • toisiinmaisemiin

      Mä olen tulossa taas jouluksi Benalmadenaan, ja tarkoitus on etsiä uusia pikkukyliä Andalusiasta. Vaikka Ronda oli kyllä niin upea paikka, että voisin hyvin mennä toisenkin kerran.

Leave a reply:

Your email address will not be published.