Kotkan saaristo hurmaa matkailijan

Matkat saaristoon toteutettu yhteistyössä Visit Kotka-Hamina

Kotkan saaristo tarjoaa monipuolisen ja kiinnostavan paratiisin, johon pääsee tutustumaan myös ilman omaa venettä. Täältä Itäiseltä Suomenlahdelta löytyy niin suloisia kalastajakyliä, kauniita hiekkarantoja, sileäksi hiotuneita rantakallioita kuin karuja luotoja. Nämä itärannikon maisemat ovat olleet itselleni tätä ennen vieraampia, mutta tänä kesänä pääsin vihdoin tutustumaan useampaan saareen, ja samalla käymään yhdessä itselleni uudessa kansallispuistossa.

Retkeily saaristossa on aina hieman haastavampaa, kun ei ole omaa venettä. Onneksi moniin saariin järjestetään yleisöristeilyjä, ja toisiin pääsee lähes päivittäisellä yhteysliikenteellä. Omasta tahdista nauttivat voivat tilata venetaksin, ja silloin pääsee myös niihin kohteisiin, joihin ei yleisiä reissuja järjestetä. Kotkan saaristoliikenteen yhteystiedot ja aikataulut löydät kootusti oheisen linkin takaa. Vielä tänäkin kesänä ehtii!

Ribvene
IMG_20230802_132418
Taxivene Kotka Sapokka

Ulko-Tammio on retkeilijän paratiisi

Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa sijaitseva Ulko-Tammio oli keikkunut haavelistallani jo pitkään. Ja ilokseni tänä kesänä saimme järjestymään sinne yön yli retken, kun lähdimme Outin ja Katjan kanssa testaamaan, miten puhelinvapaa retkeily sujuisi meiltä. Saarella vierailevia pyydetään nimittäin jättämään puhelimet taskuun, ja keskittymään luonnosta nauttimiseen.

Menomatka saareen hoitui tilauskyydillä. Olimme Outin kanssa päässeet samaisen RIB-veneen kyytiin jo alkukesästä, mutta Katjalle kerta oli ensimmäinen. Matka piti tälläkin kertaa sisällään melkoista vauhdin hurmaa ja vuoristoradan tuntua, mutta koko ajan tuntui kuitenkin turvalliselta. Ja kohta olimmekin jo perillä. Nostelimme lukuisat kapsäkkimme laiturille ja lähdimme etsimään leiripaikkaa. Saarella on kaksi telttailualuetta sekä autiotupa, joista me valitsimme tukikohdaksemme eteläisen telttapaikan. Löysimme tuulelta suojaisen kohdan ja pistimme teltat pystyyn. Sitten olikin aika ryhtyä tutkimaan saarta tarkemmin.

IMG_20230802_132506
Ulkotammio
Ilta-aurinko saaristossa

Ulko-Tammio on upea saari, ja sen luontoon pääsee tutustumaan saarta kiertävillä luontopoluilla. Saaren erikoisuuksia ovat sodan aikaisen linnakkeen tunneli sekä saarelta löytyvä neuvostosotilaan hauta. Saaren korkeimmalla paikalla kohoavasta lintutornista avautuu hulppeat maisemat Itäiselle Suomenlahdelle. Ulko-Tammion tulipaikat ovat harvinaisen hyvin varusteltuja, ja hormillisia keittokatoksia on kaksi: toinen heti päälaiturin vieressä ja toinen Itälahden puolella. Omalla veneellä tulijat voivat ankkuroitua kumpaan poukamaan tahansa, mutta mielestäni (veneilystä mitään ymmärtämättä) Itälahden poukama vaikutti paremmalta vaihtoehdolta. Saarelta löytyy mielettömiä kalliorantoja, ja uimaankin päästiin.

2023-08-02_12-24-59

Retkiruokaa ja luonnonrauhaa

Tällä retkellä pääosassa oli leppoisa yhdessäolo ja tietenkin retkiruoka. Ensimmäiset eväät kaivettiin rinkoista jo heti saareen saavuttuamme, kun Katja oli käynyt ostamassa perinteiset kotkalaiset lihapiirakat ja jälkkäriksi suussa sulavat possot. Eikä seuraavaan ruokailuun mennyt kovin kauan – meri-ilmasta se varmasti johtui, mutta tällä retkellä tuntui olevan koko ajan nälkä. Olin onneksi pakannut mukaan ison satsin sosekeittoa ja itse tehtyä saaristolaisleipää. Tällainen alkukeitto on meidän retkillä ihan vakio, sillä sitä jaksaa paljon paremmin keskittyä kokkailuun, kun nälältä on taitettu pahin terä pois.

Retkiruoka

Illallinen valmisteltiin saaren tuulettomalla puolella kauniilla kalliolla. Illan menussa oli hyrskypottuja, halloumia ja savukalaa. Näiden lisäksi oli pakko vähän kikkailla, ja kohta trangiassa lämmitettiinkin kattilallista maitoa. Mitä nyt taas? Olin pari kertaa tehnyt eräkoulun ruokakursseilla piimäjuustoa, ja siitä asti halunnut testata tämän herkun valmistamista uudelleen. Homma kuulostaa vaivalloiselta, mutta sitä se ei todellakaan ole.

100retkireseptiä
Ilta kalliolla
Retkiruokaa

PIIMÄJUUSTO ERÄKARKKULAISEEN TAPAAN

Keitellään litran verran maitoa kiehumispisteeseen, ja kaadetaan joukkoon reilu 3dl piimää. Kuumennetaan uudelleen ja siirretään kattila pois tulelta.

Odotellaan puolisen tuntia, että seos herottuu. Siivilöidään massa tiskirättiin.

Lisätään joka kauhallisen jälkeen suolaa ja yrttejä. Suljetaan paketti narulla ja ripustetaan yöksi roikkumaan puun oksasta. Aamulla siellä odottaa maistuva kotijuusto.

#100retkireseptia

Saari oli ihanan rauhallinen. Ensimmäisenä päivänä siellä oli vain kourallinen ihmisiä. Me olimme ainoat telttailijat, ja lisäksemme oli vain jokunen venekunta. Seuraavana päivänä saareen saapui muutamaksi tunniksi yleisöristeily, joten väkimäärä kasvoi hetkellisesti kymmeniin ihmisiin. Mutta hyvin sekin sakki katosi saaren poluille ja kallioille. Me nautimme vielä viimeiset rippeet lounaasta ja paistelimme jälkkäriksi lettuja. Tosin kesken letunpaiston saatiin yllättäen seuraa, kun YLE tuli kyselemään miten puheliton retkeily saaressa oli sujunut. Juttutuokion jälkeen olikin aika pakata rinkat ja suunnata laiturille, sillä palasimme takaisin mantereelle yleisöristeilyn mukana.

Entäs se puhelin? Pysyikö taskussa vai oliko koko ajan kädessä? Aika hyvin me suoriuduttiin, vaikka ihan ilman puhelinta ei pärjättykään. Mutta lähinnä sitä käytettiin kuvaamiseen. Somessa ei tullut notkuttua kertaakaan, ja instastooritkin tehtiin vasta kotoa käsin. Viikonlopun aikana tuli myös pohdittua usempaan otteeseen omaa suhdettamme puhelimeen. Totesimme, että seurassa puhelinta ei juuri kaipaa, mutta yksin ollessa puhelin tulee otettua aivan liian helposti esille.

Kaunissaari ja Haapasaari – kesäidylliä yhteysliikenteen päässä

Saaristoon tutustuminen ilman omaa venettä vaatii usein hieman vaivannäköä. Tuo yllämainittu MeriSetin yleisöristeily on helpoin tapa tutustua Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon, sillä muille kansallispuiston saarille ei tietääkseni järjestetä yleisöretkiä. Venetaksikyydillä muutkin saaret ovat toki tavoitettavissa, mutta silloin on parasta kasata kokoon vähän isompi porukka maksamaan kuljetuksista.

Itärannikolta löytyy kansallispuiston lisäksi muitakin idyllisiä kohteita, ja mikä parasta, näille saarille pääsee ilmaiseksi yhteysliikenteen kyydillä. Haapasaari ja Kaunissaari ovat molemmat reilusti yli tunnin merimatkan päässä Kotkasta, mutta eihän kesällä saa olla kiire. Molemmilla saarilla on edelleen ympärivuotista asutusta, ja kesällä saarien väkiluku moninkertaistuu, kun kesäasukkaat saapuvat. Saarilta löytyy jonkin verran tarjontaa myös matkailijoille.

Me pääsimme Outin kanssa alkukesästä käymään kahdessa tällaisessa saaressa. Pressimatkan tiukahkosta aikataulusta johtuen liikuimme silläkin kerralla RIB-veneellä, mutta molempiin saariin pääsee myös yhteysveneellä. Jo nämä käynnit vakuuttivat, että Kotkan saaristo on kyllä upeaa!

Haapasaari kutsuu päiväretkeilijää

Merisäästä tuttu Kotkan Haapasaari on pieni saari, jossa on sympaattinen kalastajakylä. Kylän sydän on yli sata vuotta saarelaisia palvellut osuuskauppa, ja sen edessä nytkin paikallinen parlamentti kokoontui vaihtamaan kuulumisia. Lisäksi saarelta löytyy 1800-luvun kirkko ja koulu. Haapasaari oli itsenäinen kuntansa aina 1970-luvulle asti. Parhaimmillaan saaressa asui yli 300 henkeä, mutta nykyisin vakinaisia asukkaita on enää kourallinen. Teitä tällä pikkusaarella ei ole, ja polut mutkittelevat pihapiiristä toiseen. Kesäisin Haapasaaressa voi majoittua vanhalla kansakoululla, mutta muuten retkeilijälle saarella on niukasti tarjottavaa.

Parasta saarella on sen kiireetön tunnelma ja yhteisöllisyys. Me kuulimme kiehtovia tarinoita saaren historiasta ja elämästä ulkosaaristossa. Koulusta, kirkosta ja lapsuuden kesistä ja vuodenaikojen tuomista muutoksista. Saaristossa asuminen on kyllä ihan oma maailmansa. Kesäidyllin keskellä ajatus elämästä saarella tuntuukin melko houkuttelevalta, mutta viimeistään rospuuttoaikaan mieli voisi äkkiä muuttua.

Haapasaari

Haapasaaren ok
Haapasaari
Haapasaari

Pyhtään Kaunissaari houkuttelee viettämään kesää

Kaunissaari sijaitsee oikeasti Pyhtäällä, mutta parhaiten sinne pääsee Kotkasta. Kaunissaari on melko iso, ja palvelee hyvin niin retkeilijöitä kuin muitakin matkailijoita. Saarelta löytyy leirintäalue suloisine pikkumökkeineen ja telttailualue meren rannalta. On hotellimajoitusta, kauppa, ravintolapalveluita, kesätapahtumia, taidegalleria ja pieni museo. Saari on kertakaikkisen ihastuttava, ja siellä viihtyisi pidempäänkin.

Kaunissaaren maja
Kaunissaaren maja

Me nautimme Kaunissaaren Majan kuuluisaa lohikeittoa ja köyhiä ritareita. Vatsat täynnä lähdimme tutustumaan saareen. Nostalginen saaristolaistunnelma huokui kaikkialla. Erityisesti sitä oli havaittavissa ranta-aittaan kootussa Saaristolaismuseossa. Tällaista tervan tuoksua ei voita mikään. Tuoksu vaihtui, mutta tunnelma säilyi saavuttaessa saaren ihastuttavaan taidegalleriaan. Kohta matka jatkui saaren itäosiin Kaunissaaren Lomamökkien maisemiin. Mäntymetsää ja mustikkamättäitä silmän kantamattomiin, ja niiden siimeksessä suloisia lomamökkejä. Hiekkaranta ja sinisenä kimalteleva meri. Ja vierestä löytyy myös telttailualue. Tämä saarihan on täydellinen kesäidylli.

Lue lisää retkielämästä Kaunissaaressa Outin blogista: Pyhtään Kaunissaari – piilotettu jalokivi Kotkan edustalla

Kaunissaari museo
Kaunissaari
Kaunissaari
Kaunissaari leirintä
IMG_20230802_132433

Itärannikon saaristosta löytyy myös muita kiinnostavia saaria ja kalastajakyliä, kuten Tammio, joten tutkittavaa riittää vielä tulevillekin reissuille. Tammioon pääsee kesäaikaan perinteisen tuuriveneen kyydillä useita kertoja viikossa, mutta saaressa ei ole mahdollista leiriytyä. Parasta olisikin, jos saisi yhdistettyä käynnin Tammiossa ja retkeilyn jollakin Itäisen Suomenlahden kansallispuiston saarella. Pitääkin muistaa tämä ensi kesänä!

Lisää saaristoretkiä blogissani:

Mökkeilyä ja retkeilyä Päijänteen kansallispuistossa

Saarihyppelyä Saaristomerellä: Örö – Högsåra – Rosala – Bengtskär

SEURAA MYÖS NÄISSÄ KANAVISSA

2 comments On Kotkan saaristo hurmaa matkailijan

Leave a reply:

Your email address will not be published.

Site Footer