Oletko nähnyt Helsinki-Tampere moottoritien varrella Valkeakosken kohdalla nähtävyyskylttiä, jossa lukee Visavuori? Jos tykkäät kansallisromanttisista rakennuksista, upeista järvimaisemista, taiteesta ja/tai historiasta, niin poikkea ensi kerralla katsomaan mitä Visavuoresta löytyy. Kävin viime sunnuntaina tutustumassa toisamiseen tähän aarteeseen, ja voin lämpimästi suositella samaa muillekin.
Käynnin taustalta löytyy muutama viikko sitten tehty päätös panostaa kulttuurijuttuihin. Tykkäisin käydä teatterissa, näyttelyissä ja museoissa, mutta jostain syystä niihin lähteminen on aina niin vaikeaa. Joten haastoin itseni kuukauden kulttuuripläjäykseen. Eli vähintään kerran kuussa on tehtävä jotain, minkä voi luokitella kulttuuriksi. Lokakuussa näitä kulttuuritekoja tuli jopa kolme. Alkukuusta osallistuin Naisten Pankin järjestämälle opastetulle Helsingin kävelykierrokselle, ja aika monta pientä yksityiskohtaa kaupungista avautui uudelta kantilta. Viime viikolla viihdyttiin HEO:n draamalinjan improshown parissa Suvilahdessa, ja nyt siis poikkesin Emil Wikströmin taitelijakodissa Valkeakoskella.
Visavuoren taitelijakoti
Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin (1864-1942) kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman. Asuinrakennuksen lisäksi Visavuorella on Wikströmin ateljee sekä Kari-palviljonki.
Kuka Wikström?
Wikströmin taide, joka sai inspiraationsa ajan hengen mukaisesti oman maan kulttuuriperinnöstä ja erityisesti kansanrunoudesta, vetosi suomalaisiin. Wikströmin toteutettavaksi annettiin kaikki suurimmat julkiset veistotyöt: Säätytalon päätykolmio, Elias Lönnrotin muistomerkki ja J.V.Snellmannin muistomerkki. Lisäksi hänen kädestään ovat lähtöisin Kansallismuseon graniittikarhu ja Helsingin rautatieaseman lyhdynkannattajat sekä nykyisin Lahdessa oleva Aino-suihkukaivo sekä Tampereen Pohjanneito-suihkukaivo.
KARI-PAVILJONKI
Varsinaisen taitelijakodin lisäksi Visavuorelta löytyy Wikströmin pojanpojan pilapiirtäjä Kari Suomalaisen (1920-1999) koko tuotanto. Kari-paviljongissa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, jonne tuotannosta valikoidaan teemanäyttelyitä ja alakerrassa on esillä vierailevien taiteilijoiden näyttelyitä. Tällä kertaa esillä oli Karin tuotantoa teemalla ”Saunapuhdas Suomi” sekä mua enemmän puhutteleva Valtion taideteostoimikunnan 60-vuotisjuhlanäyttely ”..ja sama asia nykyaikaisesti käsitettynä”.
Mä tykkään tosi paljon kohteista, joissa historian tuntu on lähes käsinkosketeltavaa. Visavuoressa oli helppo eläytyä menneen ajan tunnelmaan, ja mukavan lisän tähän toi esillä olevat vanhat valokuvat ja kaitafilmipätkät. Nykytaiteen näyttely oli kiinnostava lisä.
Ja millä paikalla Visavuori sijaitseekaan. Järvisuomi on mielettömän kaunis, jopa näin syksyisen harmaana päivänä. Paikalla on lisäksi oma Visavuorta huomattavasti pidempi historiansa, siitä merkkinä talojen välistä löytyvät lapinrauniot, arkeologiset muinaisjäännökset, joiden merkityksen arvellaan liittyneen pyyntiväestön hautauksiin ja rituaaleihin.
Ja vinkki tulevaan: kesällä Visavuoreen pääsee myös vesireittiä Hämeenlinnasta ja Tampereelta. Lue lisää hopealinjat.fi
12 comments On Kulttuuriretki Visavuorelle
No tulipahan sitten nähtyä miltä Visavuoressa näyttää, kun kyltin ohi tulee ajeltua viikottain 😀 Hämeenlinna-Tampere risteily on tässä itsellä työn alla, toivotaan, että toteutuu mahdollisimman pian.
Jos vaan on aikaa, niin Visavuori on sopivasti siinä risteilymatkan varrella.
Oltiin kerran risteilyllä Hämeenlinna-Tampere. Silloin pysähdyimme Visavuoreen kierrokselle. Hieno paikka. Ihana arkkitehtuuri talossa.
Tuo risteily kiinnostaa mua tosissaan. Kunpa muistaisin sen vielä ensi kesänä!
Kerrankin kohde, jossa olen vieraillut – ja useasti! Olemme kamarimusiikkiyhtyeemme kanssa pitäneet Visavuoressa myös kesäkonsertteja. Paikka on upea miljöö, kun ajan musiikkia voi esittää niin kuin se siihen aikaan esitettiin – ihmisten kotona. Rakastan viime vuosisadan alun (ja vanhempienkin) sellaisenaan säilytettyjen taiteilijakotien tunnelmaa. Vain ne alkuperäiset ihmiset puuttuvat! Tuoksut, yksityiskohdat, värit, taide-esineet jne… Olen kerran kokeillut myös tuota Hopealinjan Tampere-Visavuori -laivamatkaa. Kauniina kesäpäivänä todella mukava kokemus!
Voin vain kuvitella miten hieno kokemus tuollainen konsertti olisi niin yleisölle kuin soittajille. Ympäristö kun on ihan täydellinen, juuri niin kuin kuvailit. Tulisin niin mielelläni kuuntelemaan.
Käymättä on vaikka asun tässä ”vieressä” Tampereella. Mutta nyt kyllä laitan tämän listalle, vaikka sitten kesällä laivalla!
Maisemat sillä reitillä ainakin olis kohdallaan. Mä aina unohdan miten kaunista siellä on. Kun ei niitä maisemia sieltä Helsinki-Tampere moottoritieltä oikein näe.
Tää pitää laittaa listalle ”paikkoja, jossa käyn viimeistään keväällä 2017”. Monta kertaa olen ajanut ohi ja en oikein ole saanut otetta, että minkälainen paikka on kysymyksessä. Tää juttu selvensi asiaa.
Kiva että sain innostumaan paikasta. Keväällä ja kesällä puutarha näyttää varmaan ihanalta kaikkine kukkasineen.
Hei, se on ihana paikka! Muistanko ihan väärin, vai oliko siellä jokin hihityttävä vanha ”jääkaappi”?
Kiitos vesireittivinkistä. Täytyypä muistaa ensi kesänä…
Joku viritys siellä taisi välikön nurkassa seisoa. Ei jostain syystä jäänyt tarkemmin mieleen.
Sain muuten olla koko paikassa ihan yksin.
Sliding Sidebar
Blogin kirjoittaja
Moi, mä olen Hanneli!
Olen lähtöisin Satakunnasta, mutta jo kauan sitten Helsinkiin kotiutunut.
Blogini kertoo patikkapoluista, autolomista, pikkukylistä, patikkapoluista ja luontokohteista eri puolilla kotimaata ja Eurooppaa.
Reissaan mieluiten roadtrippaamalla, ja rakastan vuoristoa, mutkateitä, keskiaikaisten kylien kapeita kujia ja helppoja patikkapolkuja. Enkä koskaan kieltäydy hyvästä ruuasta ja viinistä.
Viime aikoina olen hurahtanut retkeilyyn ja retkiruokaan. Aloitin eräopasopinnot Eräkarkussa 1/22 ja retkikokkailuja voit seurata minun ja ystävieni instatilillä @100retkireseptia
Kiva kun olet mukana!
Tutustu sisältöön
Arkistot
Hae blogista
Tietosuoja