Ensikosketus parin vuoden takaiselta joulumarkkinamatkalta ei vielä täysin vakuuttanut, mutta nyt Hampuri osoittautui kertakaikkiaan kiinnostavaksi kohteeksi. Kaupunki on yllättävä sekoitus perinteistä saksalaiskaupunkia, rähjäistä suurkaupunkia ja vehreää luontoa. Hampuri on rento, mutta uskottava. Se on tyylikäs, mutta ei olevinaan. Se on jotenkin kotoisa.
Työreissujen anti matkablogille on erittäin riippuvainen messukeskuksen sijainnista kohteessa, sillä viikonkaan mittaisella reissulla ei vapaa-aikaa liiemmin jää. Tässä suhteessa Hampuri on aivan loistava. Pariisin Villepintestä voit lukea hieman erilaista tarinaa. Hampurissa ehdin jopa käyttää yhden puolikkaan päivän kaupunkiin tutustuen. Lisäksi pääsin joka ilta syömään eri paikkaan, ja näistä ainoastaan yksi oli etukäteen ketjuna tuttu.
MINNE MENNÄ?
Messukeskus sijaitsee Schanzenviertelin kaupunginosassa keskustan ja St.Paulin välissä. Seutu olikin mitä mielenkiintoisinta. Toisella puolella on valtava ilmainen puutarha- ja puistoalue Planten un Blomen, ja toisella puolella kiehtova Karolinenviertel sekä Schanzen menomestat. Just ne paikat, joista Helsingin Sanomat kirjoitti kaksi päivää ennen matkaamme. Hallilta pääsee myös yhdessä hujauksessa niin keskustaan kuin St.Paulin hieman kyseenalaiseen vilskeeseen, eikä Alsterjärven hulppeiden talojen reunustamalle rantareitillekään ole pitkä matka.
Karolinenviertelin kiehtovat korttelit alkavat heti messukeskuksen vierestä. Kaupunginosassa törmää niin ikihippeihin, vaihtoehtoihmisiin kuin lapsiperheisiin. Kaljaa kitataan, vesipiippua poltetaan ja suitsukkeet tuoksuvat. Perheet käyvät syömässä alueen lukuisissa ravintoloissa sulassa sovussa muiden kanssa. Kivijalkakauppoissa myydään niin antiikkia, rihkamaa, taidetta, vintagea, designia, laatuvaatetta kuin hippikamaa. Kaupunkikulttuuria parhaimmillaan.
MITÄ TEHDÄ?
Reissun ainokainen vapaahetki osui sateiselle sunnuntaille. Saksassa kaupat eivät ole avoinna sunnuntaisin, joten luvassa ei siis ollut shoppailua, vaan piti keksiä jotain muuta. Ajelin metrolla Landungsbrückeniin ja hyppäsin 17,50€ maksavalle hop-on hop-off -kierrokselle. Kierros kesti noin 90min, ja sinä aikana näki kaupunkia laajalti. Olen todennut, että nämä turistikierrokset on helppo tapa saada ensikäsitys kaupungista, joten aika monesti näillä tulee käytyä. Täällä erikoisuutena oli oikea opas, joka hauskuutti bussiväkeä melkoisilla tarinoillaan. Tai niin ainakin luulen, sillä miekkonen puhui lähes kaiken aikaa pelkkää saksaa. Vähäisellä saksantaidollani ymmärsin sentään sen, että joka mahdollisessa kohdassa hän kertoi kuinka paljon minkäkin rakennuksen tekeminen oli maksanut. Ja miten tärkeää on, että rikkailla on talo Alsterjärven rannalla. Ja missä kaikkialla on poliisiasema.
Bussikierroksen aikana sade oli päättynyt, ja ehdin kierrellä hyvän aikaa kaupungilla ilman kummempaa päämäärää. Se on reissussa ihan parasta, mutta duunireissuilla melkoisen harvinaista herkkua. Landungsbrückenin lähistöllä oleva portugalilaisalue oli täynnä kiinnostavia ravintoloita, mutta en ollut nälkäinen. Rathausin aukiolla oli menossa festarit, mutta kun on viettänyt viikon messuhallissa, ei rokkimelu oikein iskenyt. Mikaelinkirkon torniin olisi tehnyt mieli kivuta, mutta olin siihenkin ihan liian poikki. Jokiristeilylle en jaksanut enää bussikierroksen jälkeen osallistua. Näiden sijaan suuntasin virkistävälle viinilasilliselle Planten un Blomenin rauhaan.
Planten un Blomen on mieletön keidas keskellä Hampuria. Puistossa on monenlaista nähtävää. Löytyy perinteistä puistomaisemaa, lampia, ruusutarhaa, valtava leikkipuisto lapsille, kasvien keskellä kulkevia polkuja, suihkulähteitä, putouksia, rauhallisia nurkkauksia, ihania terasseja, yrttejä, kolhoja betoniseinäkkeitä, troppisia puutarhoja. Ja joka puolella oli puutarhatuoleja. Olisin voinut viettää puistossa tuntikausia.
MISSÄ YÖPYÄ?
Tällä reissulla majoituspaikaksi valikoitui messuhallin kupeesta InterCityHotel Hamburg Dammtor-Messe, joka oli sijainniltaan ihan helmi. Hotelli oli tyypillinen ketjuhotellin edustaja, ei mikään mieleenpainuva kokemus, mutta toimii hyvin työmatkalla. Mitä nyt aamiaisella henkilökunta keräsi astiat niin innokkaasti pois pöydästä, että tuntui ettei ehtinyt lusikkaa kädestään laskea, kun kulho oli jo viety. Eikä mitenkään hienovaraisesti edes. Lisäksi aamiaistarjonta oli koko ajan aivan sama, joten viikon mittaan siihen ehti totaalisesti kyllästyä. Iloinen yllätys sen sijaan oli koko majoitusajaksi annettu julkisen liikenteen lippu. Ja se sijainti. Se kun palveli messumatkaajaa myös vähäisen vapaa-ajan suhteen.
MISSÄ SYÖDÄ?
Ensimmäisenä iltana syötiin hotellin ravintolassa keskinkertaiset annokset keskivertoa kalliimmalla, ja ensimmäisen duunipäivän lounas ”nautittiin” messukeskuksen pihassa. Ranskalaisia ja bratwurstia. Tai currywurstia. Tai jotain muuta makkaraa. Eikä niistä sen enempää.
Ensimmäisen työpäivän päätteeksi päädyimme lasilliselle, ja samantien myös päivälliselle, Karolinenviertelin Variableen, ja siitä tuli reissun vakkaripaikka. Edullista ja erinomaista ruokaa ihan messuhallin vierestä ja listalla toistakymmentä kasvisvaihtoehtoa. Enempää ei voisi messumuija toivoa. Lounasaikaan meidät löysikin takuuvarmasti Variablen terassilta.
Illallisen suhteen oltiin tällä kertaa kokeilunhaluisia (= pakotin muutkin olemaan), ja käytiin joka ilta eri paikassa. Maredon pihvit olivat pettymys, mutta Teolinon italialinen sulatti kyynisimmänkin mielen sen suhteen, että joskus ruuasta kannattaa maksaa vähän enemmän.Teolino on Tripadvisorin sijalla 13. Ehkä sijoitus on hieman liiankin korkea, toisaalta hinta-laatusuhde kohtasivat ja palvelu oli erinomaista. Rahaa kolmen ruokalajin illalliseen juomineen sai uppoamaan noin 50€. Perjantai-iltana Gänsemarktin aasialaisesta sai kevätkääryleet, teriyakilohta ja pikkujälkkärin 5.80 eurolla. Ruoka oli ok, mutta nimi ei jäänyt mieleen. Lauantaina suunnattiin syvemmälle Karolinviertelin kortteleihin, ja hyvän vegaanisafkan äärelle Mangold Lokaliin. Tosin sai sieltä jotain liharuokaakin, ei kai sinne muuten oltaisi menty. Sunnuntaina oli aussibaari DownUnderin vuoro, heidän safkansa toimii jos tykkää ribseistä tai wingseistä. Mun mielestä siellä parasta oli Bulmersin siideri.
Hampuri oli hämmentävän kiinnostava. Turistibussin ikkunasta tuli nähtyä yllä kuvattujen lisäksi myös kaupungin muu kirjo: St. Paulin ilonpito, HafenCityn moderni kolkkous, Speicherstadtin historialliset satamakorttelit, Alsterjärven hulppeat asunnot ja keskustan shoppailuseudut. Berliini sai erittäin varteenotettavan kilpailijan, kun valitsen seuraavaa kaupunkikohdetta Saksassa. Sillä Hampuriin kannattaa ehdottomasti mennä muutenkin kuin messuille.
21 comments On Hampuri on erinomainen kaupunkiloman kohde
Hampurissa en ole käynyt sitten interrailin joskus kauan, kauan sitten. Kaupungista jäi mieleen vain sen katettu rautatieasema, joka jostain syystä teki lähtemättömän vaikutuksen siksi, että se niin elävästi muistutti kaikkia niitä holokaustileffojen kuljetusjunien lähtöpaikkoja… :-/
Olin toissa viikolla Braunschweigissä blogimatkalla ja sytyin Saksaan huolella. Hampuri on mulle ihan täysin tuntematon joten kivaa päästä lukemaan juttua siitä! 🙂
Mä olen fanittanut Saksaa jo pitkään. Reissuja sinne on tullut tehtyä kymmeniä, eikä läheskään aina töiden vuoksi, vaan tykkään lomaillakin siellä.
Onpa värikkään näköinen Hampuri!
Värikkyys yllätti minutkin.
Hampurista en ole paljon lukenutkaan, joten kiitos. Noi bussikierrokset toimii varmasti todella hyvin varsinkin sunlaiselle matkailijalle, jolla aikataulu on tiukka ja matkailtua tulee paljon työn puolesta. NIissä tosiaan saa hyvän yleissilmäyksen uuteen kaupunkiin.
Mun tulee käytyä kaupunkilomilla usein bussikierroksella. Tykkään kun siinä hahmottaa uuden kohteen helposti, ja pystyy tekemään vähän valintaa minne kannattaa kaupungissa mennä.
Aika hyvin ehdit kuitenkin kaupunkia nähdä. 🙂 Noi messukeskukset ovat monesti vähän sivussa kaupungin hulinasta, mutta kyllä sieltä sitten pääsee kuitenkin liikkumaan. Monesti on tullut ihan lomareissuillakin otettua hotelli messukeskuksen läheisyydestä, sillä messujen ulkopuolella ne ovat monesti halvempia kuin kaupungissa.
Hampurissa olen yhden kerran käynyt ja siitä on aikaa jo viisitoista vuotta. Paljoa siitä ei ole mieleen jäänyt, joten pitäisi ottaa uusiksi, kuten koko Saksa.
Mä yritän järjestää aina edes hetken vapaata. Tällä kertaa aikaa löytyi yllättävän paljon. Usein olen vaan harmittavan poikki duuneista, enkä jaksa kovin perusteellisesti kaupunkiin tutustua.
Ja lomalla kierrän messukeskukset niin kaukaa kuin mahdollista!
En ole koskaan halunnut erityisesti matkustaa juuri Hampuriin, mutta sehän näyttääkin ihan kivalle kaupungille. Joskus vuosia vuosia sitten, olin kyllä siinä ihan Hampurin lähistöllä ystävällä kylässä ja lensin Hampuriin, mutta meillä ei ollut silloin mahdollisuutta tutustua kaupunkiin.
Hampuri on kiva kaupunki. Saksassa ylipäänsä on todella paljon kiinnostavaa nähtävää.
Ainoa vierailumme Hampurissa, toistaiseksi, on vuosikymmenien takaa, mutta ihan tavallisena turistina, ei siis messuturistina 🙂 siitä jäi ihan kiva mielikuva. Olemmekin miettineet, että tekisimme tässä joskus reissun Hampuriin, junalla Berliiniin ja sieltä sitten takaisin, kaksi kaupunkia samaan reissuun siis!
Junalla Saksassa kuulostaa erinomaiselta matkalta. Mun mies on ikuisuuden haikaillut junareissun perään.
Hop on Off -bussi on todella kätevä ensikosketuksen aikaansaantiin kaupungista. Hampuri olet niin erilaisesta kulmasta kuvannut kaupunkia kuin aiemmin olen lukenut.
Mä haluan tarkoituksella tuoda vähän erilaista kulmaa esiin näistä duunimatkakohteista. Silloin kiinnostaa vähän eri jutut kuin lomaillessa. Saksa onneksi sopii erinomaisesti molempiin tarkoituksiin.
Hampuri on tosiaan kotoisa, vaikka selkeästi vauras kaupunkin. Mutta ai että, miten mulla on mennyt toi Planten un Blomen ihan ohi kaikilla menneillä duunireissuilla Hampuriin… Vaikka siis just ihan sen vieressä aina majoitun… Tosiasia toki on että yhden yön keikoilla priorisoin vapaa-ajalla yleensä ihan vaan illallisen syömistä, kivojen puistojen sijaan. 😀
Mutta siis kiitos vinkistä, laitan sen korvan taa seuraavaa reissua varten.
Syöminen mullakin näillä duunireissuilla on ykkösenä, mutta onneksi pidemmillä matkoilla ehtii nähdä yleensä kaupunkiakin. Tuolla puistossa olisi hyvät mestat piknikillekin.
Mä olen pähkäillyt mistä kaupungista aloittaisin Saksaan tutustumisen. Listalla on ollut myös Hampuri ja tämän perusteella pysyy listalla edelleen.
Mä olen käynyt aika monessa, sekä töissä että lomalla. Saksalaiset kaupungit on helppo ottaa haltuun, jopa nämä isommatkin. Pienemmistä suosikkini on Bremen, sen saa näppärästi yhdistettyä Hampurin reissuunkin.
Myyh, mua kyllä harmittaa etten päässyt mukaan SMM:ään. Ehkä olisi törmättykin. :–)
Oltais varmasti törmätty, koska tapasin siellä yhteisiä tuttujamme. Eiköhän meidänkin tiet vielä kohtaa.
Sliding Sidebar
Blogin kirjoittaja
Moi, mä olen Hanneli!
Olen lähtöisin Satakunnasta, mutta jo kauan sitten Helsinkiin kotiutunut.
Blogini kertoo patikkapoluista, autolomista, pikkukylistä, patikkapoluista ja luontokohteista eri puolilla kotimaata ja Eurooppaa.
Reissaan mieluiten roadtrippaamalla, ja rakastan vuoristoa, mutkateitä, keskiaikaisten kylien kapeita kujia ja helppoja patikkapolkuja. Enkä koskaan kieltäydy hyvästä ruuasta ja viinistä.
Viime aikoina olen hurahtanut retkeilyyn ja retkiruokaan. Aloitin eräopasopinnot Eräkarkussa 1/22 ja retkikokkailuja voit seurata minun ja ystävieni instatilillä @100retkireseptia
Kiva kun olet mukana!
Tutustu sisältöön
Arkistot
Hae blogista
Tietosuoja