Saksan suosituin nähtävyys Neuschwanstein on kaunista hulluutta

Odotettu kesän 2016 roadtrip käynnistyi Saksasta, joka on yksi suosikkimaistani. Lennettiin sunnuntaiaamun varhaisina tunteina Müncheniin, josta napattiin alle pätevä vuokrakiesi VW Golf, ja otettiin suunnaksi hulluksi leimatun kuninkaan Ludwig II rakennuttama prinsessalinna Neuschwanstein. Matkaa taitettiin perinteiden vastaisesti päätiellä, mutta Landsberg am Lechin kohdalla nälkä yltyi sen verran suureksi, että poikkesimme syömään ensimmäisessä mahdollisessa kauppakeskuksessa. Ajettiin pihaan, ja samalla taas muistin, että aika monessa maassa kaupat ovat kiinni sunnuntaisin, niin myös Saksassa. Onneksi kauppakeskuksen ravintola oli siitä huolimatta auki. Hetken hölmistyneen pyörimisen jälkeen ymmärsimme, että tarjolla olisi vain aamiaista. Valitsimme buffetin, saatiin lautaset käteemme, ja päästiin nauttimaan pöydän antimista.

Pysähtymisen jälkeen ajettiin läpi varsinaisen Landsberg am Lechin kaupungin, joka vaikutti oikein viehättävältä, ja on myös yksi Romantische Strassen kohteista. Tie jatkui muutenkin siitä eteenpäin meille mieluisempana (pikkuteitä meille, kiitos. Kuskin lisäys: paitsi jos ei ole nopeusrajoituksia eikä ruuhkaa) ja päästiin vihdoin nauttimaan maisemista.

Liput ja linnalle kulku

Neuschwansteinin lisäksi kylässä on Hohenschwangaun linna, ja molemmille linnoille voi varata liput joko 2 päivää etukäteen netistä tai jonottaa paikan päällä. Lipputoimisto on Hohenschwangaun kylässä, ja vaikka varatutkin liput pitää noutaa sieltä, on niille varattu oma noutopiste, joten säästyy jonottamiselta. Olimme perillä hyvissä ajoin, ja vaikka hieman sateli, päätettiin kävellä linnalle. Harmiksemme Marienbrücke oli edelleen remontissa, joten noustiin ylös samaa reittiä hevoskyytiläisten kanssa ja jäi ne parhaimmat valokuvat ottamatta. Kävelyreitti oli aika jyrkkä, ja reippaallakin vauhdilla meillä taisi kulua siihen puolisen tuntia.

Linnakierros Neuschwansteinissa

Linnaan pääsee sisään lippuun kirjoitetulla vuoronumerolla täsmälleen ilmoitettuun aikaan, älä siis myöhästy. Opastettu kierroskin oli saksalaisen tehokas. Opastuksia meni 10min välein, joten yhteenkään kohtaan ei jääty kuhnailemaan. En silti kokenut, että jotain olisi jäänyt näkemättä. Linnahan on sisältä aika tyhjä, mutta oli se silti näkemisen arvoinen. Sisätiloissa on paljon Wagnerin oopperoihin liittyviä seinämaalauksia ja kaikkialla on nähtävillä kuninkaan suosikkielän joutsen. Yleisilmeeltään sisätilat ovat todella tummat. Linnan sisätiloja ei saanut kuvata, mutta aasialaisia sekään kielto ei tuntunut kiinnostavan.

Ludwig II ei koskaa ehtinyt nähdä linnaa kokonaan valmiina. Hän ehti asua linnassa puolisen vuotta ennen kuin hänet syrjäytettiin julistamalla hänet mielisairaaksi. Hän kuoli muutama päivä sen jälkeen epäselvissä olosuhteissa, ja linna aukaistiin yleisölle jo 7 viikkoa kuninkaan kuoleman jälkeen. Nykyään linna on Saksan suosituimpia matkailukohteita, ja siellä käy noin 1.4 miljoonaa vierailijaa vuosittain. Linna on ihan uskomattomalla paikalla, ja voi vain miettiä miten se on sinne 1800-luvulla onnistuttu rakentamaan. Hulluudella taisi olla osuutta asiaan.

Linnavisiitin jälkeen ajelimme ihastuttavaan Füsseniin, jossa meillä oli varattuna reissun ensimmäinen majoitus.