Lissabonin seudulta löytyy erinomaisia kohteita päiväretkeilyyn. Ehdoton helmi näiden joukossa on keskiaikainen Óbidoksen kylä. Lissabonista matkaa kertyy noin 80km, ja voi valita ajeleeko moottoritietä vai kiemurtelevia pikkuteitä läpi kauniin maaseudun. Retkeen voisi myös yhdistää jonkin lähistön upeista rantakohteista.
Linnan suojiin rakennettu kuningattarien omistama kylä
Óbidos on 1200-luvulla rakennetun linnan suojiin syntynyt pikkukaupunki. Muurien ympäröivän kylän valkeaksi kalkitut talot reunustavat ikivanhoja mukulakivisiä katuja. Kauniit vanhat talot ovat täynnä pikkuputiikkeja, kahviloita ja ravintoloita. Linnoitus on rakennettu harjanteelle, ja Wikipedia tietää kertoa, että meri on aikoinaan ulottunut harjanteen juurelle saakka. Nykyisin muurilta pääsee meren sijaan ihailemaan portugalilaista maaseutua parhaimmillaan.
Pikkukaupunkia kutsutaan myös nimellä Vila das Rainhas, kuningatarten kylä, sillä se on ollut perinteisesti Portugalin kuningattaren myötäjäislahja. Tällaisen lahjan minäkin huolisin.
Óbidoksen kapeat kujat houkuttelevat päiväretkeilijöitä
Turistijoukoilta täällä ei voi välttyä, vaikka kyseessä ei olekaan mikään kaikkein tunnetuin paikka. Täällä, kuten muissakin Portugalin matkailukohteissa, kuitenkin asutaan ja eletään myös ihan tavallista elämää. Ja kun astuu pääkadulta sivukujille, pääsee tunnelmasta nauttimaan rauhassa.
Kaupunkiin johtavan portin koristelut ovat pysäyttävät, ja portin jälkeen avautuva kylä erittäin viehättävä. Óbidosta verrataan usein Évoraan, ja vaikka Évora luukappeleineen oli upea, nousi Óbidos meidän suosikiksi. Olisimme voineet miehen kanssa kuljeskella loputtomiin Óbidoksen suloisia katuja ristiiin rastiin, mutta tytär ei ollut jostain syystä kovin innostunut. Kyllästynyt meihin, epäilen.
Eikä asiaa helpottanut, että ruokapaikan etsiminen osoittautui yllättävän haastavaksi, sillä turismista huolimatta ravintolat noudattivat portugalilaisia ruoka-aikoja. Suomalaisten tapa syödä yhdeltätoista ja viideltä on totta tosiaan kummallinen. Lopulta päädyimme pizzalle Lagar Da Mourariaan, jossa törmäsimme ensimmäisen kerran Portugalin erikoisuuteen tarjota ravintoloissa pakastepizzaa. Dr. Ötkerin valikoima onneksi miellytti, ja läksiäislahjaksi saimme heiltä kahvimukin. Eikä yläkerran terassin näkymissä ollut valittamista.
Suosittuja tapahtumia
Kaupungissa järjestetään joka heinäkuu suuret keskiaikaismarkkinat, ja voi vain kuvitella millainen aikahyppy menneisyyteen tapahtuma on. Puitteet ovat nimittäin loistavat.
Óbidos tunnetaan lisäksi portugalilaisesta kirsikkalikööristä eli Ginjasta, jota nautitaan suklaakupista. Suklaa on muuutenkin merkittävässä roolissa, sillä kylässä järjestetään jokakeväiset suklaafestivaalit.
Jouluisin siellä on upeat joulumarkkinat, joilla kiehtoisi todellakin päästä käymään. Ja yöpyä linnan sisälle rakennetussa ylellisessä Pousadassa. Ilman hotelivarausta linnaan ei olekaan asiaa.
Meidän käyntimme aikaan kylässä ei ollut meneillään mitään erikoisempaa tapahtumaa, silti tunnelma oli todella kiehtova. Kiertelimme kylässä jonkun tunnin, mutta lopulta meidän oli aika poistua. Viime töiksi huomasimme, että kaupungin muuria pitkin voisi kulkea 1,5km lenkin linnoituksen ympäri, mutt tässä kohtaa tyttären kärsivällisyys tätä lumoavaa kylää kohtaan oli lopussa. Ensi kertaan, Óbidos.
Kiersimme Portugalin keski- ja pohjoisosaa 12 päivän ajan kesäkuussa 2017. Majoituimme Lissabonissa (1), Sintrassa (5), Portossa (3) ja Setubalin viinialueella (2), sekä teimme päiväretket Obidoksen ja Évoran historiallisiin kaupunkeihin.
8 comments On Óbidos – kuningattarien kylä Portugalissa
Näyttääpä suloiselta! <3 Olisi ihana päästä koluamaan kyliä Portugaliin. Mitenkähän bussi-/junayhteydet toimivat tällaisiin pieniin kyliin?
Suomalaisten ruoka-ajat aiheuttavat tosiaan monessa paikassa hankaluuksia. Syömään ei pääsekään ihan mihin aikaan tahansa. ? Siis tarjoiltiinko siellä todella pakastepizzaa??
En tullut perehtyneeksi julkiseen liikenteeseen, kun oltiin autolla liikkeellä. Eiköhän sinne bussilla pääse, kun Lissabon ei kuitenkaan ole kovin kaukana.
Pakastepizza oli yllättävän yleinen tarjottava. Silloin kun pizzalista on erillinen kuvallinen läpyskä, tietää saavansa pakastetta. Ja se kyllä kerrottiinkin etukäteen, mikäli vaan kielitaitoa oli.
Kevään työmatkalla päädyin myös näille Obidoksen kauniille kujille. Paikka oli kyllä tosi söpö, mutta liekö asiaan vaikutti se, että aikaa oli tosi vähän ja kylä piti melkein juosta läpi vai mikä lie, mutta hirveesti tämä ei mua sytyttänyt. Pitkä päiväkin oli jo siinä kohtaa takana. Näissä sun kuvissa tämä on todella houkuttavan näköinen, pappakuva menis matkailumainokseen ihan heittämällä, loistava! Mulla on myös täsmälleen samasta sitruunapuusta kuva. 😀
Kovasti mun piti Portugalista kirjoittaa blogiin, mutta vähiin jäi. Vielä kai tuota ehtii?
Hyvin ehtii. Portugali on erinomainen lääke piristämään ankeaa syksyä.
Mä haluaisin jäädä tuonne yöksi, sillä voin vain kuvitella sen rauhan mikä päiväturistien poistuttua kylään tulee.
Ihanalta näyttää, mutta kaikista ihanin näistä kuvista oli mielestäni tuo pappakuva! <3 Jaa, olisikohan sitä aika suunnitella pitkästä aikaa matkaa Portugaliin… Lissabon on vielä näkemättä!
Mä en voinut olla kuvaamatta tuota papparaista. Ihan täydelllinen hetki❤
Lissabonista jäi hyvä fiilis, mutta koska oltiin siellä niin lyhyen aikaan, siitä tuskin blogiin asti tulee kummemmin sisältöä.
Löysinkin sun jutun, mutta vasta meidän käynnin jälkeen. Muuten olisin etsinyt kirjakauppoja ?.
Mä tykkäisin jäädä yöksi, sillä voin vain kuvitella miten paikan fiilis muuttuu, kun päiväturistit lähtevät. Ainakin Sintrassa illat olivat parasta aikaa.
Mä piipahdin pari vuotta sitten työmatkan yhteydessä Obidoksessa ja tykästyin kovin! Toki paikka on myös ihan turistirysä, mutta se on silti myös aito historiallinen kohde ja siellä myös eletään niinkuin mainitsitkin. Ois kiva mennä toistekin ja jäädä vaikka yöksi! Mun pieni Portugalin rannikon juttu löytyy täältä (on muuten ihan ensimmäisiä juttuja, joita oon blogiin kirjoittanut ja sen kyllä huomaa – nykyään tekisin ihan toisenlaisen 😀 ): https://www.rantapallo.fi/mutkiamatkassa/2015/11/24/rannikkoreittia-lissaboniin/
Sliding Sidebar
Blogin kirjoittaja
Moi, mä olen Hanneli!
Olen lähtöisin Satakunnasta, mutta jo kauan sitten Helsinkiin kotiutunut.
Blogini kertoo patikkapoluista, autolomista, pikkukylistä, patikkapoluista ja luontokohteista eri puolilla kotimaata ja Eurooppaa.
Reissaan mieluiten roadtrippaamalla, ja rakastan vuoristoa, mutkateitä, keskiaikaisten kylien kapeita kujia ja helppoja patikkapolkuja. Enkä koskaan kieltäydy hyvästä ruuasta ja viinistä.
Viime aikoina olen hurahtanut retkeilyyn ja retkiruokaan. Aloitin eräopasopinnot Eräkarkussa 1/22 ja retkikokkailuja voit seurata minun ja ystävieni instatilillä @100retkireseptia
Kiva kun olet mukana!
Tutustu sisältöön
Arkistot
Hae blogista
Tietosuoja