Aikaa on vain muutama päivä, ja kyseessä on ensisijaisesti luontokohde. Kannattaako viiden päivän Islannin reissusta antaa yksi kokonainen päivä Reykjavíkille? Meille reissukaverin kanssa oli alusta asti ihan selvää, että yksi päivä vietetään Reykjavíkissä. Oliko päätös hitti vai huti?
Pienen maan pieni pääkaupunki
Islannissa on asukkaita vain noin 330 000 ja suurin osa asuu Reykjavíkissa tai sen välittömässä läheisyydessä. Kaupunkia ympäröivät lumihuippuiset vuoret ja Atlantin valtameri, ja se on maailman pohjoisin pääkaupunki.
Suurin osa Reykjavíkista on omakotitaloaluetta, ihan keskustassakin. Varsinaisia nähtävyyksiä ei ole kovin paljon, mutta se ei haittaa, sillä kaupunki on ihanan sympaattinen, värikäs, kultturelli ja omintakeinen. Keskeisimmät alueet ovat vanha satama ja keskustan kävelykadut kauppoineen, baareineen ja ravintoloineen.
Hyvä aamiainen johdattaa päivään
Reykjavíkin keskusta on pieni, ja sen ottaa parhaiten haltuun kävellen. Kolmen tunnin aikaerosta (järkevät islantilaiset eivät kelloja siirtele) johtuen startattiin jo anivarhain läheisellä omakotialueella sijainneesta majapaikastamme Arcturus Guesthousesta kohti keskustaa ja aamupalaa. Löydettiin turisti-infon kupeesta aamuseitsemältä ovensa avaava huippukiva kahvila Bergsson Mathús, jonne palattiin vielä seuraavanakin aamuna. Päivän ekat plussat aikaisesta aukioloajasta.
Reykjavíkiin tutustuu parhaiten kävellen
Aloitimme varsinaisen kaupunkikierroksen Tjörnin lammen rannalta, ja haahuilimme pikkuhiljaa kohti kaupunkikuvaa hallitsevaa komeaa kirkkoa Hallgrímskirkjaa. Aurinko paistoi lämpimästi, ja kaduilla oli rauhallista.
Kirkolta askeleemme johdattivat meidät kohti merenrantaa, ja sieltä löytyvää Sólfarið-veistosta. Rannalla kaikki oli verhoutunut uskomattoman kauniiseen sumuun. Se peitti alleen vastarannan lumihuippuiset vuoret, piilotti rakennukset ja loi epätodellisen tunnelman auringonsäteiden osuessa veistoksen pintaan. Päivän tokat plussat tästä elämyksestä.
Free Walking Tour Reykjavik
Iltapäivällä osallistuimme Tiiantain blogista löydetystä vinkistä Citywalkin kävelykierrokselle. Kierros johdatti meidät niin puutalokortteleihin, Islannin jalkapallohuuman paraatipaikoille kuin historiallisesti hieman merkittävämpiinkin kohteisiin. Kuulimme kiinnostavia tarinoita Islannin asuttamisen ajoilta, ja tulimme kurkkineeksi sellaisillekin pihoille, jonne muuten tuskin olisimme päätyneet. Ja nyt tiedän senkin, että melkein puuttomassa Islannissa valitaan joka vuosi vuoden puu. Päivän eka miinus kuitenkin siitä, että kierros eteni vähän turhankin verkkaisesti.
Kierroksen jälkeen oli taas nälkä. Suuntasimme kohti satamaa, koska olin kuullut että siellä olisi hyviä kalaravintoloita. Päädyimme hätäpäissämme heti ensimmäiseen, MAR -nimiseen paikkaan. Vasta ikkunapöytään käytyämme tajusimme, että ne varsinaiset kalaravintolat olisivat olleet vain parin askeleen päässä. Ruoka oli täälläkin oikein hyvää, mutta tuntui kummalliselta olla paikan ainut asiakas, kun viereiset ravintolat olivat melkein täynnä. Päivän toka miinus hätäisestä päätöksestä.
Perlan tarjoaa huikeat näköalat kaupunkiin
Keskustan ulkopuolella Öskjuhlið-kukkulan huipulla sijaitseva Perlan on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Me halusimme nähdä kaupunkia mahdollisimman laajalti, joten päätimme kävellä tämänkin reilun 3km matkan. Kukkulalle on jonkinmoinen nousu, ja sen vihreillä rinteillä risteilee monenlaisia polkuja. Islannissa harvinaista metsääkin täältä löytyy.
Perlan on kaupungin kuumavesisäiliö. Jättimäisten tankkien päälle on rakennettu ravintola, ja rakennusta kiertää näköalatasanne, josta näkymät ovat upeat. Käyntimme aikaan sisätilat olivat remontissa, mutta kattotasanteelle pääsi silti. Päivän kolmas plussa irtoaakin huikeista 360 asteen näkymistä.
Värikäs ja sympaattinen kaupunki
Minne tahansa Reykjavíkissa päätyykin, tulee nähneeksi monenlaista värikkyyttä. Talojen seiniin on maalattu muraaleja, ja kirkkaat vesipostit värittävät katukuvaa. Rakennuskanta on monenkirjavaa, ja pihat kutsuvat houkuttelevasti luokseen. Jopa kauppojen julkisivut tuovat iloisen tuulahduksen menneiltä ajoilta. Päivän viimeiset plussat irtoavatkin epätavallisesta värikkyydestä ja turhan jäykkyyden puutteesta.
Ja kaiken tämän taustana Islannin uskomaton luonto, puhdas ilma ja ihanasti lämmittävä auringonpaiste. Kiitos mukavasta päivästä, Reykjavík!
Hitti vai huti?
Meille päivä kaupungissa oli hitti. Vaikka kävelyä tuli perinteiseen tapaan ihan mieletön määrä, oli päivä tavallaan lepoa ajopäivien ja uskomattomien elämysten välissä. Kaupunki näyttäytyi meille aurinkoisena, värikkäänä ja sympaattisena.
Mutta jos olisin Islannissa päivänkin lyhyemmän ajan, suosittelisin ennemmin käyttämään kaiken liikenevän ajan Islannin luontoon tutustumiseen kuin jäämään kaupunkiin. Sillä yhtä sympaattisia ja kivoja kaupunkeja löytyy muualtakin, mutta vastaavien luontoelämyksien löytäminen ei olekaan ihan niin helppo rasti.
6 comments On Päivä Reykjavíkissä. Hitti vai huti?
Sympaattinen on kyllä niin oikea sana! Mä tykkäsin kans Reykjavikista. Me käveltiin aivan hulluna puutaloalueilla, mutta Perlaniin ei älytty kiivetä. Harmi, upeat näköalat! Mutta sentään kirkontorniin kivuttiin ja oli sieltäkin hyvät näkymät. Ja suuret muraalit saa mun sydämen aina väpättämään.
Me ei käyty kirkon tornissa, kun päätettiin hoitaa näkymät Perlanissa. Torniin kapuan siis seuraavalla kerralla. Ja muraaleja, niitä oli tosiaan kaikkialla.
Awww mitä kuvia! Kiva, että kävitte Perlanilla ja kävelykierroksellakin 🙂 Vaikka joo, kieltämättä asiaa taisi siellä olla aika paljon, ja ainakin osa oli varmasti sellaista, minkä suurin osa oli jostain lähteestä kuullut tai lukenut jo etukäteen.
Mun kokemus kävelykierroksesta oli, että näytettävää ja kerrottavaa olisi ollut enemmänkin, mutta jostain syystä jumitettiin vähän turhankin pitkään muutamassa paikassa, joista ei niin paljon ollutkaan sanottavaa. Ehdin siis välillä kyllästyä, ja toivoa että matka jatkuisi. Ja tietty sisältö oli amerikkalaisille suunnattua, eli pohjoismaalaiselle aika tuttua kauraa. Mutta positiivisen puolelle kokemus menee!
Voi että miten söpötä Reykjavik näyttää! Niin symppis! 🙂 Vaikka olisit sanonut, että se on huti, haluaisin silti käydä siellä. Jännä, että se kävelykierros oli jopa liian verkkainen, tuntuu että aina tuollaiset kierrokset on sellaista armotonta paikasta toiseen suhaamista.
Reykjavík on todellakin söpö. Ja vaikka se on pieni, niin näkemättä jäi vaikka mitä. Seuraavallakin reissulla viihtyisin siellä ainakin päivän.
Sliding Sidebar
Blogin kirjoittaja
Moi, mä olen Hanneli!
Olen lähtöisin Satakunnasta, mutta jo kauan sitten Helsinkiin kotiutunut.
Blogini kertoo patikkapoluista, autolomista, pikkukylistä, patikkapoluista ja luontokohteista eri puolilla kotimaata ja Eurooppaa.
Reissaan mieluiten roadtrippaamalla, ja rakastan vuoristoa, mutkateitä, keskiaikaisten kylien kapeita kujia ja helppoja patikkapolkuja. Enkä koskaan kieltäydy hyvästä ruuasta ja viinistä.
Viime aikoina olen hurahtanut retkeilyyn ja retkiruokaan. Aloitin eräopasopinnot Eräkarkussa 1/22 ja retkikokkailuja voit seurata minun ja ystävieni instatilillä @100retkireseptia
Kiva kun olet mukana!
Tutustu sisältöön
Arkistot
Hae blogista
Tietosuoja