Gardajärvellä saa aikansa kulumaan monenlaisen tekemisen merkeissä, mutta me päätettiin roadtripin tällä osuudella keskittyä lähinnä lekotteluun. Päiväretket sentään tehtiin Malcesineen ja Gardalandin huvipuistoon.
Risteilyt Gardajärvellä
Riva del Gardasta pääsee näppärästi risteilemään pitkin järveä, joten sellaiselle mekin suunnattiin. Koska majoituttiin muutaman kilometrin päässä vanhankaupungin satamasta, päätettiin poikkeuksellisesti lähteä matkaan autolla. Varsinkin kun lorvittiin aamupäivä, eikä jaksettu lähteä liikkeelle kovin aikaisin, niin autolla pääsi nopeamminkin. Parkkipaikka löytyi kivuttomasti, siinä lähtösataman vieressä oli iso parkkihalli, heti siinä mistä järveä länsipuolelta kiertävä tie tulee kaupunkiin. Liput laivaan sai ostettua sataman kioskista, mutta kannattaa huomioida että niitä myydään vain saman päivän lähtöihin. Gardajärven risteilyjen aikataulut ja muuta lisätietoa löytyy linkin takaa.
Venematka Rivasta kulki kauniiksi kehutun Limonen kautta, mutta kun oli niin törkeän kuuma, päätettiin jättää stoppi väliin ja tyytyä yhteen kohteeseen kerrallaan. Vinkki: Jos meinaa käydä myös Limonessa, kannattaa lähteä liikkeelle aikaisemmin aamulla. Matka Malcesineen kesti noin 45min, matka-aikaan vaikuttaa pysähtyykö laiva myös Torbolessa.
Ihana Malcesine
Malcesine oli jonkin verran Rivaa idyllisempi, ja niitä mun rakastamia pikkukujia oli kaikkialla. Toki kujat olivat turistin houkutukseksi täynnä kauppoja, mutta tyrkkymeininkiä täälläkään ei ollut. Hintataso tosin oli ainakin ihan rannan tuntumassa hieman korkeampi kuin Rivassa.
Moni matkustaa Malcesineen mielessään nousu köysiradalla Monte Baldolle, mutta koska me olimme olleet juuri muutamaa päivää aiemmin Innsbruckissa lumihuipuilla, me keskityimme linnavierailuun. Scaligeron linna sijaitsee vanhassa kaupungissa, ja sinne on satamasta hyvät opasteet. Linnan rakennutti Veronaa 1300-luvulla hallinnut La Scalan suku. Linnassa oli useampi näyttely, joita vilkaistiin lähinnä pintapuoleisesti, kun meillä oli tietenkin mielessä nousu linnan torniin, josta oli upeat näkymät aina Rivaan asti. Tornin kello on aktiivisesti toiminnassa, ja kumahtaa aika komeasti siinä korvan juuressa. Linnassa on mahdollisuus järjestää myös häät, olisko vähän upeat puitteet juhlille?
Lopuksi käveltiin vielä linnan toiselle puolelle uimarannalle. Tytär on erinomaista reissuseuraa, kunhan tarjoaa hänelle riittävän useasti mahdollisuuden uida. Ja muistaa ravita säännöllisesti sekä ruualla että jäätelöllä. Malcesinessa syötiinkin erinomaisen hyvin, ja sain siellä ekan kerran pizza biancoa, valkoista pizzaa, jossa siis ei ole ollenkaan tomaattikastiketta tai juustoa. Oli todella hyvää!
Huvipuisto Gardaland
Seuraavana aamuna olikin aika pakata kamat kasaan, ja jatkaa taas matkaa. Koska matka suuntautui järven eteläpuolella sijaitsevalle viinitilalle, sai siihen hyvin yhdistettyä käynnin läheisessä Gardalandin huvipuistossa. Ajelimme Rivasta järven itäpuolta kohti Gardalandia ja koko rantatie on täynnä kyliä, leirintäalueita ja hotelleja, ja liikennettä oli melko paljon. Ensi kerralla etsitään jotain kivoja vuoristoteitä.
Gardaland on erittäin suuri ja suosittu huvipuisto, ja lähistöllä on myös vesipuisto, elokuva-aiheinen puisto ja Sea Life. Yllättävän hyvin (kova luotto italialaiseen järjestelykykyyn) olivat onnistuneet järjestämään parkkipaikka-asiat, ja parkkimaksukin oli kohtuulliset 5 euroa. Koko huvipuisto osoittautui erittäin positiiviseksi yllätykseksi. Se oli nimittäin uskomattoman hieno. Toki rahaa sai lystiin uppoamaan tolkuttomasti.
Sisäänpääsyliput maksoivat meiltä kolmelta 118,50€ (6/2016), ja niillä kyllä pääsee kaikkiin laitteisiin, mutta pitää varautua jonottamaan. Olin etukäteen lukenut Gardalandin Express-lipuista, mutta en tiennyt, että etukäteen pitää päättää millaisen kortin hankkii. Vaihtoehtoja oli useita, joten kannattaa etukäteen hieman paremmin perehtyä puiston laitetarjontaan, jotta tietää mihin on menossa. Me otimme lopulta kortit, joilla pääsee 4 vesilaitteiseen (20€/kpl). Pakettia ei ole pakko hankkia, sillä jokaiseen laitteeseen voi ostaa myös erikseen 5 euron hintaisen express-lipun. Jonotusajat ilmoitettiin etukäteen, ja siinä sai sitten päättää lähteekö seisomaan 37 asteen helteessä tunniksi jonoon, vai maksaako lisähinnan, jolloin laitteeseen pääsee suoraan sisään. Aamupäivällä puistossa oli ruuhkaa, mutta iltapäivää kohden jonotusajat lyhenivät merkittävästi. Silloin päästiin laitteisiin helposti ilman lisämaksuja. Mutta ne laitteet olivat kyllä joka kolikon arvoisia. Mitkä vuoristoradat! Tykkäsin myös tosi paljon siitä, miten paljon esimerkiksi vesilaitteiden visuaaliseen ilmeeseen ja niiden sisältämiin tarinoihin oli panostettu. Erityismaininta I Corsarin merirosvoseikkailulle!
