Portugalin parhaat palat

Pitäisi puristaa ensimmäinen juttu Portugalista, mutta en tiedä mistä aloittaisin. Kertoisinko ytimiin menevistä rappioromanttisista kaupungeista, kapeista rähjäisistä kujista, kaikkialla leijailevasta puuhiilillä grillatun sardiinin lemusta vai tarinoisinko dinosaurusten ajoista, loputtomien vuoristoteiden kätköistä löytyvistä salaisuuksista vai sittenkin hiekkarantaa paahtavasta auringosta ja Atlantin tuulista, hyvästä ruuasta ja viinistä sekä leppoisasta lomasta. Vai tästä kaikesta?

Taidan siis aloittaa kertomalla mikä Portugalissa oli parasta.

Ruoka ja viini

Portugalilainen ruoka onnistui ylittämään kaikki odotukset. Ja ne viinit. Portugali on viinin ystävän paratiisi. Raikkaan pirskahtevaa vinho verdeä ja makunystyröitä hyväilevää portviiniä. Samettista Douron punaviiniä. Arrábidan rinteillä paahtunutta valkoviiniä. Taivaallisen hyvää. Kohtuudella, totta kai.

EDIT: Jos viinimatkailu Portugalissa kiinnostaa, linkin takaa löytyy paljon hyödyllistä tietoa. Olisinpa tiennyt tästä matkaa suunnitellessa.

Perinteinen portugalilainen ruoka oli todella maukasta. Konstailematonta. Mielettömän suolaista. Tarjonta on varsinkin rannikolla kalapainotteista, eikä kasvisruokaa ole saatavilla läheskään joka paikassa. Erityisesti pienten kyläravintoloiden annokset olivat valtavia, joten jos listassa on tarjolla sekä kokonainen ja puolikas annos, niin on syytä mittaroida nälkänsä kokoa. Tarvitseeko sitä lounaalla yhden vai kaksi valtavaa pihviä, kun lisäksi tulee perunaa, salaattia ja kulhollinen riisiä.

Isommissa kaupungeissa valinnan varaa on enemmän. Valikomaan kuuluu niin huippuravintoloita kuin pieniä paikallisten suosimia kotikutoisia kuppiloita. Kansainvälistäkin tarjontaa on yhä enemmän, ja erityisesti Portugalin entisten siirtomaiden ruokakulttuuri näkyy myös ravintolatarjonnassa. Lisäksi silmiin pisti erityisesti, että italialaisia ravintoloita oli poikkeuksellisen vähän. Tästä syystä pizzan suhteen kannattaa olla varuillaan, sillä se on usein pakasteesta. Mutta mikäs siinä, me kun satutaan pitämään Dr.Oetkerin valikoimasta eikä pakastepizza tullut yllätyksenä. Pizzalistasta kyllä erottaa mitä merkkiä on tarjolla.

Suurin yllätys oli, että syöminen olikin isompi kuluerä kuin olin kuvitellut. Olin siinä käsityksessä, että Portugali olisi edullinen. Ei ollut. Lounas maksoi keskimäärin kolmelta hengeltä 35€ ja illallinen 70€. Syömiseen meni kaikkiaan reissussa 109€/pv, kun viime vuoden roadtripillä Sloveniassa, Saksassa ja Itävallassa samalla tyylillä ruokaillen liikuttiin noin 95€ päivähinnoissa. Italiassa syöminen maksoi sen sijaan huomattavasti enemmän, eli 124€/pv.

Kaupunkien kiehtova lumo

Portugalin tunnetuimmat kaupunkikohteet Lissabon ja Porto tuntuvat olevan kaikkien mieleen. En silti ollut varautunut millaisen vaikutuksen ne tekivätkään. Erityisesti Porto, joka aviomiehen sanoja lainatakseni meni ytimiin.

Ihon alle menevä Porto

Porton kaduilla mun kuuluisi kävellä useammin. Olla pitkään, ja tervehtiä aamuisin kulmakuppilassa kahvia tarjoilevaa Manuelia. Käydä ostaksillaa kotikadun kivijalkapuodeissa. Herätä São Joãon aikaan kaikkialla leihailevan puuhiiltäillä grillatun sardiinin löyhkään ja kaivata tuoksua juhlakauden päätyttyä. Kuljeskella vailla päämäärää myöhään yöhön pitkin tunnelmallisia katuja portviinin lämmittämänä.

Hitaasti sytyttävä Lissabon

Lissabonille olimme varanneet liian vähän aikaa, eikä kaupungista ehtinyt saada kunnolla otetta. Alkuhämmennykseenkin kului yllättävän pitkä aika. Siihen tympeään tunteeseen, kun tulee uuteen paikkaan, ja kaikki tavallisetkin asiat tuntuvat vaikeilta. Taksikuski ei osaa ajaa, matkalaukut painavat liikaa, eikä varmaan löydä mitään syötävääkään. Hotellikin on taatusti joku kamala luukku. Ja ihan just joku ryöstää mut. Tai ainakin huijaa.

Pikkuhiljaa kaupunki otti kuitenkin huomaansa. Sai uskomaan, että tänne on palattava. Sillä melkein kaikki jäi vielä näkemättä.

Historiallinen Sintra

Majoitumme reissun pisimmän yhtenäisen osuuden Sintrassa, ja se osoittautui erinomaiseksi valinnaksi. Sen historiallinen vanhakaupunki pääsi oikeuksiinsa nimenomaan illalla, kun päiväturistit olivat poistuneet.

Kuningattarien kaupunki Obidos

Lissabonista päiväretken kohteeksi suosittelen muurien ympäröimää 1200-luvulla rakennetun linnan suojiin syntynyttä Obidosta. Kaupunki oli aikuiseen makuun, tytärtä ei olisi voinut vähempää kiinnostaa.

Luukaupunki Évora

Alentejon alueen keskus, Unescon maailmanperintöluetteloonkin päässyt Évoran historiallinen keskusta, on huikean hieno, ja se muistuttaa rakennuskannaltaan andalusialaista Rondaa. Sen kuuluisin nähtävyys, luukappeli, kunnioittaa kauniisti edesmenneitä. Évoraan olisi kannattanut jäädä yöksi.

Miljoonien vuosien historia dinosauruksista nykypäivään

Kun 12-vuotias tytär kuvailee reissun kohokohdaksi dinosauruksen jälkien näkemisen, tietää kokeneensa jotain ihan mieletöntä. Noin 145 miljoonaa vuotta sitten tästä kulki muuan jättiläismäinen sauropodi, ja nyt me katselemme niitä samoja jälkiä aivan lähietäisyydeltä.

Lue lisää ja katsot lähikuvat dinosaurusten jalanjäljistä Vida de Estrada -matkablogista.

Vähän tuoreemmankin historian jälkiä on kaikkialla. Maa on täynnä kivikaudelta peräisin olevia kivimuodostelmia, luolia ja muita pyhiä kohteita.

Maurilinnoituksia ja antiikin aikaisia kiemurtelevia teitä, temppeleiden raunioita sekä muurien ympäröimiä pikkukaupunkeja.

Eikä sovi unohtaa viimeisten vuosisatojen mukanaan tuomaa tarjontaa. Sintran Penan palatsissa mielikuvitus on päästetty valloilleen, ja Ragaleiran mystisessä puutarhassa pääsee laskeutumaan mystisten kaivojen pohjille ja seikkailemaan maan alle mielettömiin luoliin.

Luonnon monimuotoisuus

Portugali mielletään ensisijaisesti rantakohteeksi, eikä ihme, sillä rantaviivaa on lähes 1800km. Mutta sieltä löytyy paljon muuta kiinnostavaa. Pohjoisessa maa on vuoristoista, ja sisämaassa on laajoja tasankoja. Maata halkoo myös kymmenen suurta jokea.

Euroopan mantereen läntisimmällä kohdalla jyrkänteen reunalla pelottaa, paitsi tytärtä.

Atlantin rannalla on satoja hiekkarantoja, joista osaan pääsee vain mereltä käsin tai lasketumalla jyrkkää rinnettä. Kuvissa näkyvälle Praia de Agradan rannalle pääsi kuitenkin autolla.

Vuoriston kätköihin piiloutuu lukuisia salaisuuksia. Cabreian vesiputous lähellä Aveiroa on yksi niistä.

Arrábidan korkeuksista löytyy uskomattoman kaunis maisematie, joka kannattaa ehdottomasti ajaa Sesimbrasta Setúbaliin päin.

Alentejon korkkipuutasangot muistuttavat savannia. Leijonien sijaan korkkipuiden alla laiduntavat lehmät.

Luonto on myös armoton. Reissumme aikana Portugalissa on hurja metsäpalo, joka vaatii paljon kuolonuhreja. Reittisuunnitelmien muuttaminen oli pieni murhe sen rinnalla.

Kiersimme Portugalin keski- ja pohjoisosaa 12 päivän ajan kesäkuussa 2017. Majoituimme Lissabonissa (1), Sintrassa (5), Portossa (3) ja Setubalin viinialueella (2), sekä teimme päiväretket Obidoksen ja Évoran historiallisiin kaupunkeihin. Tarinoita kohteista tulossa blogiin lähiaikoina.