Kotimaan rannikkoseudun pikkukaupungit lämmittävät tämän reissaajan mieltä. Aina tulee vouhotettua saksalaisista ristikkotaloista, ja helposti unohtaa, että jo ihan kotinurkiltakin löytyy uskomattoman kauniita puutalokaupunkeja. Tässä todisteeksi helmikuun Instagram Travel Thursdayn innoittamana viisi viimeksi käymääni kohdetta.
Loviisa
Loviisassa pääsee aitoon pikkukaupungin tunnelmaan, sillä tämän puutalokaupungin katuja eivät turistit ole Porvoon tavoin vallanneet. Puutalojen lisäksi Loviisasta löytyy ihana Laivasilta, jossa vanhat suola-aitat on valjastettu uuteen käyttöön.
Parhaimmillaan Loviisa on kuitenkin silloin, kun kaupungin asukkaat avaavat ovensa ja kutsuvat tutustumaan tunnelmallisiin koteihinsa:
Muuta nähtävää Loviisassa:
- Linnoituksen rauniot. Historiasta kiinnostunut voi tehdä luontoretken Rosenin ja Ungernin maalinnoitusten luota lähtevälle Ehrensvärdinpolulle.
- Merilinnoitus. Veneretken päästä löytyy Suomenlinnan sisarlinnoitus, Svartholma
- Ruukkialue. Ruotsinpyhtään eli Strömforsin ruukkialue sijaitsee pienen kosken rannalla ja vanhoissa rakennuksissa toimii kesällä pajamuseoiden, näyttelyiden ja käsityöläispuotien lisäksi ravintoloita ja kahviloita. Majoittua voi ympäri vuoden.
- Kartanot. Loviisan seudulta löytyy upeita kartanoita, joista Malmgårdin ja Labbyn kartanot ovat tunnetuimmat.
Ravintolavinkki Loviisaan
- Degerby Gille. Jos mahdollista, ajoita käyntisi Loviisaan niin, että pääset nauttimaan Gillen tarjonnasta. Loviisan vanhimmassa talossa sijaitseva tilausravintola tarjoilee torstaisin lounasta ja on satunnaisesti avoinna muulloinkin. Tarkista aukioloajat täältä.
Kaupungin matkailusivut Visit Loviisa
Porvoo
Turisteista huolimatta Vanha Porvoo on hurmaava. Se poikkeaa perinteisestä kotimaan puutalokaupungeista mäen päälle levittäytyneen sijaintinsa vuoksi. Keskiaikaista sokkeloista asemakaavaa noudattavat mukulakivikadut ja värikkäät puutalot ovat täynnä kahviloita, ravintoloita ja pikkuputiikkeja. Jokirannan makasiinirakennukset muistuttavat ajasta, jolloin Porvoo oli merkittävä kauppapaikka. Vastapäinen Linnamäki on rauhallinen keidas, jonka rinteiltä aukeavat näkymät on ikuistettu lukuisiin taideteoksiin, niistä tunnetuimpana Edelfeltin maalaukset.
Muuta nähtävää Porvoossa:
- Galleriat. Porvoossa taiteella ja kulttuurilla on aina ollut merkittävä rooli, onhan kaupungissa vaikuttaneet esimerkiksi sellaiset taiteilijat kuin J.L. Runeberg, Albert Edelfelt ja Ville Vallgren. Kaupungin matkailusivuilta löydät kattavan luettelon gallerioista.
- Kartanot. Näistä tunnetuimpana Haikon kartanohotelli sekä Kiialan ja Kulloon kartanot.
- Postimäki. Ulkoilmamuseo Postimäki on yksi Suomen parhaiten säilyneistä mäkitupa-alueista.
- Söderskärin majakka. Porvoon saaristossa voi yöpyä tunnelmallisessa Söderskärin majakassa.
- Makeiset. Brunbergin tehtaanmyymälä ja Porvoon lakritsia myyvä Makulaku sijaitsevat Porvoossa.
- Ravintolat. Porvoon ravintolakulttuuri on huikea, ja kaupunkiin kannattaa matkustaa jo pelkästään ruokamatkalle.
Kaupungin matkailusivut Visit Porvoo
Rauma
Rauma on nykyisen Suomen neljänneksi vanhin kaupunki, ja sen vanha keskusta puutaloineen on osa Unescon maailmanperintöluetteloa. Vanha Rauma on alueena yllättävän iso, ja parhaiten siihen tutustuu kävellen. Jokaisella talolla on oma tarinansa, ja pihoja rajaavat kauniit portit ja lauta-aidat. Vaikka Vanha Rauma on aina upea, meidän uteliaiden onneksi Raumalla järjestetään Pitsiviikkojen yhteydessä avoimet pihat ja pihakirppikset -tapahtuma, joissa aitojen takaisiin yksityispihoihin pääsee myös tutustumaan tarkemmin.
Miksi Vanha Rauma eikä Porvoo on maailmanperintökohde?
Koska kohteen valinnan aikaan vuonna 90-luvun alussa Vanha Rauma oli säilynyt kokonaisena alueena 1700-luvun tulliaidan mukaisesti, ja oli edelleen sellainen kuin vanhat kaupungit olivat aina olleet. Vanha Rauma oli maltillisemmin restauroitu sekä vilkkaan liike-elämänsä ansiosta sosiaalinen ja Keski-Eurooppaan verrattuna omaleimainen ympäristö. Porvoo ei ollut yhtä yhtenäinen, sillä osa keskiajalta periytyvästä kaupunkirakenteesta oli hävitetty ruutukaavoituksessa 1800-luvun lopussa ja muut kuin asumistoiminnot olivat muuttaneet ruutukaupunkiin. Lähde: Pekka Kärki
Muuta nähtävää Raumalla:
- Sammallahdenmäki. Rauman toinen maailmanperintökohde vaatii hieman enemmän perehtymistä, jotta ei näytä pelkältä kivikasalta. Opas paikalla heinäkuussa.
- Otanlahti. Rannikkokaupunkien yksi valtti on meren läheisyys. Otanlahden rantapuisto on lähes keskustassa, ja sieltä löytyy hiekkarantaa, Poroholman leirintäalue, ravintoloita, monenlaisia aktiviteetteja ja tapahtumia mm. RMJ – Raumanmeren juhannus.
- Rauman saaristo. Rauman saaristoon pääsee tutustumaan vesibussilla tai vaikkapa taksiveneellä. Saaria on liki 300, ja retkeilysaariakin on useita, kuten Kuuskajaskarin linnakesaari sekä Reksaari. Rauman saaristo on keskeinen osa Selkämeren kansallispuistoa.
- Kylmäpihlajan majakkasaari. Ulkosaaristossa sijaitsevalla Kylmäpihlajan majakalla voi päiväretkeilyn lisäksi myös majoittua.
Lue lisää tästä länsirannikon helmestä raumalaisen ystäväni Saanan Live now dream later -blogista, jonka Rauma-jutuissa pääset tutustumaan mm. Rauman parhaisiin retkeilykohteisiin tai valokuvakävelylle talviseen Vanhaan Raumaan.
Kaupungin matkailusivut Visit Rauma
Kristiinankaupunki
Kristiinankaupunki on suloinen pikkukaupunki länsirannikolla Porin ja Vaasan välissä. Sen rantatonteilla ovat ennen asuneet laivanvarustajat ja muu porvaristo. Mitä kauemmas rantaviivasta siirrytään sitä pienemmiksi käyvät talot – säädyn mukaan. Tullituvat muistuttavat siitä, että Ruotsin vallan aikana kaupunkiin saapuvilta perittiin maksu. Kaupungista löytyy myös Suomen kapeimmaksi kaksikaistaiseksi tieksi tituleerattu Kissanpiiskaajankuja. Kiertely kaupungin hiekkateillä onkin kuin aikahyppy menneisyyteen. Ja mikä harvinaisinta, tämä puutalokaupunki ei ole koskaan palanut.
Muuta nähtävää Kristiinankaupungissa:
- Markkinat. 1700-luvulta asti kaupungissa on järjestetty markkinoita. Nykyisin vuosittain järjestetään neljät markkinat, jotka kerävät kymmeniä tuhansia vierailijoita pieneen kaupunkiin.
- Avoimet portit. Kristiinankaupungin pihoille pääsee kurkistamaan yhtenä kesäkuisena viikonloppuna, kun 30-50 talonomistajaa avaa puutarhansa yleisölle.
- Kaupungin erikoisuudet. Kristiinankaupungissa kasvaa perunaa noin 3000 hehtaarilla. Peräti kolmannes Suomen ruokaperunasta viljellään Kristiinankaupungin alueella. Kaupunki on kuuluisa myös kissoistaan, sillä vähäisestä liikenteestä johtuen kaupunkilaiset uskaltavat päästää lemmikkinsä kulkemaan vapaasti.
- Susiluola. Tämä Suomen suurin luola on Pohjoismaiden vanhin tunnettu asuinpaikka.
Kristiinankaupungin salaisuuksiin pääset kurkistamaan lisää tästä Maailman äärellä -blogin jutusta.
Kaupungin matkailusivut Visit Kristinestad – Kristiinankaupunki
Kokkola
Kokkolan vanha kaupunki Neristan on entinen käsityöläisten ja merimiesten kaupunginosa, jossa tontit olivat pieniä ja taloissa asui useita perheitä. Kaupungin kaduilla katse kiinnittyy vanhojen talojen ikkunapielien juorupeileihin, huolellisesti aseteltuihin ikkunakoristeisiin sekä talojen seinistä löytyviin palovakuutusmerkkeihin. Vaikka suurin osa taloista on yksityisasuntoina, löytyy sisäpihojen kätköistä ihania kesäkahviloita, pikkuputiikkeja sekä kaupungin idyllisin majoituspaikka ja paras ravintola Villa Skogman viinibaareineen. Kaupungin kaduille on tehty oivallinen omatoimisesti kierrettävä reitti, jonka varrelta löytyy muun muassa Shellin vanha huoltoasema ikivanhoine bensapumppuineen. Opaslehtisen saa kaupungin matkailutoimistosta.
Muuta nähtävää Kokkolassa:
- Tankarin majakkasaari. Tankarin majakkasaarelle pääsee säännöllisesti kulkevan vesibussin m/s Jennyn kyydillä, ja tällä monipuolisella saarella voi myös majoittua.
- Harrbådan kummitusmajakka. Harriniemen ulkoilualueelta löytyvä betoninen majakka on jätetty rapistumaan, ja sen menneisyydestä kerrotaan surullisia kummitustarinoita.
- Kaupan ja kulttuurin yö. Vuosittain syyskuun toisena perjantaina järjestettävä tapahtuma valaisee Neristanin talot ja pitää kauppojen ovet avoinna myöhään yöhön.
- Suntinvarsi. Ruskea ja samea Sunti ei itsessään ole mikään kaunistus, mutta sen varrelta löytyy ihania puistoja ja venevajoja. Jos haluaa kävellä Suntin vartta pitkin Meripuistoon, on tärkeää muistaa vaihtaa puolta valkoisen sillan kohdalla.
- Ohtakari ja Vattajaniemen hiekkarannat. Ohtakari on idyllinen kalastajasaari, jonne pääsee siltaa pitkin. Vattajalta löytyy hiekkarantaa yli 15km, ja alueelta löytyy luontopolkuja ja muutama näköalatorni. Osan vuodesta alue on puolustusvoimien käytössä, joten se pysynee lähes koskemattomana myös tulevaisuudessa.
Kaupungin matkailusivut Visit Kokkola
Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka vetäjinä toimivat Vagabonda ja Travellover.
23 comments On Suomen upeat puutalokaupungit
Tosi kiva postaus! Tajusin juuri, että Loviisa on niitä harvoja Suomen kaupunkeja missä en ole käynyt… Tämän listan pohjalta voisi moni suunnitella vaikka omat kesälomareissunsa eikä aina suunnata ulkomaille… Kotimaassa on niin paljon upeita kohteita tarjolla!
Vain Porvoo on minulle näistä tuttu. Hassua, kun selasin kuviasi, ne voisivat oikeastaan olla kaikki samasta kaupungista. Vanhat puutalokaupungit ovat olleet niin kovin samanlaisia. Toisaalta onhan tämä aika universaali ilmiö. Olen juuri tulossa Portugalin pohjoisosista. Esimerkiksi Porton ja Bragan vanha arkkitehtuuri on kovin samankaltaista.
Totta. Saksalaiset ristikkotalokylät ovat toistensa kaltaiset, samoin andalusian valkoiset kylät tai Istrian kiviset kukkulakylät. Mä tykkään kaikkialla näistä vanhoista perinteisistä paikoista, joissa menneisyyden kerrostumat näkyvät.
Juorupeili! Sen on pakko tarkoittaa samoja peilejä, joita näkee paikoin Tanskan vanhoissa taloissa. Ihmeteltiin pitkään, että mitä ihmettä ne oikein on ja mitä varten. Selvisi, kun kysyttiin joltain viisaammalta. Aika mielenkiintoinen keksintö!
Juorupeili, tuo entisajan some. Pitää tietää mitä yhteisössä tapahtuu, ja mikään ei jää uteliaimmilta huomaamatta. Aika monessa talossa niitä oli jätetty muistoksi ikkunaan. Vai sittenkin aktiivikäyttöön?
Olen kotoisin Kokkolasta joten nämä puutalokaupungit ovat lähellä sydäntä. Ja olihan se ihana Neristankin päässyt kuviin. Erityisen tunnelmallisia nämä ovat juuri kesällä tai joulunaikaan. On mukava käveleskellä ja ihailla taloja.
Kokkola oli oikein mainio kesäreissun kohde, ja Neristan tunnelmallinen. Mä olen aina tykännyt kuljeskella vanhoilla puutaloalueilla, ja onneksi niitä löytyy melkein joka paikasta.
Suomalaiset puutalokaupungit ovat kyllä aivan ihania! Näistä sinun kohteista en ole käynyt kuin Raumalla ja Porvoossa, mutta olisi kyllä kiva nähdä muutkin. Tammisaaresta tykkään itse hurjasti ja siellä on tullut käytyä useasti.
Tammisaari on mun tulevan kesän reissulistalla, samoin pari muutakin pikkupaikkaa. Kenties pääsen kirjoittamaan tälle jatko-osan
Ihania kuvia! Kokkolaan ja Kristiinankaupunkiin on ehdottomasti vielä joskus päästävä, enkä pistäisi pahaksi päästä Raumassa käymään uudelleen! 🙂 Paikallisena olen todella ylpeä että Loviisa on päässyt mukaan listalle, vaikka se ei ehkä ihan yhtä tunnelmallinen olekkaan kuin isosiskonsa Porvoo. Tai turismi on vielä niin lapsen kengissä verrattuna Porvooseen mutta kiva huomata että turismi kasvaa hiljalleen. Loviisa-vinkkejä näin paikallisen silmin voi lukea minun postauksesta, joita Loviisa kiinnostaa : http://idahhh.blogspot.fi/2017/08/loviisa-porvoon-sympaattinen-pikkusisko.html
Kiitos linkistä, pitääkin käydä lukemassa. Loviisassa muaviehättää just se, että se ei ole niin turistinen. Vaan kaupunginosa, jossa ihmisten oma arki on suurimmassa roolissa.
Ihania kuvia ja tunnelmia! Porvoossa olen käynyt vain talvella ja Kristiinankaupungissa hyvin pikaisesti. Monilla paikkakunnilla tulee vastaan yksi tai kaksi kadunpätkää puutaloja tai vaikka joku ihana kahvila, joka on vanhassa rakennuksessa. Ne itselle usein helmiä katukuvassa!
Samaa mieltä. Melkein joka paikasta löytyy oma tunnelmallinen kolkkansa, jonne olis ihana löytää.
Olipas kattava postaus. Hyviä vinkkejä kesään. Sammalmäki onkin ollut listoilla mutta että susiluola. Porvooseen lisävinkkinä voisi antaa tunnin risteilyn. Mutta kyllä tuo Söderskägin majakka olisi myös hienoa nähdä.
Täytyykin perehtyä Porvoon meriseikkailuihin tarkemmin. Majakkaretki olis hyvää jatkoa viime kesänä alkaneelle ”keräilylle”
Muutamat noista olisi kyllä käymättä, tunnelmallisen näköistä tuolla Kristiinankaupungissa! Porvoo (klasikkojen klassikko) ja Rauma noista vain itselle tuttuja, joten käytävää olisi. Tämä vuoden reissuteemana mulla on kotimaan matkailu, joten voisi olla hyvä kesäidea käydä nämä läpi! 🙂
Kotimaan matkailu olikin oikein mukavaa, vaikka alkuun tuntui ettei se mitään oikeeta matkustamista ole. Paljon kivoja paikkoja löytyy, kun vaan ahkerasti tutkailee ihan vaikka lähiympäristöä.
Ihanan tunnelmallisia kuvia! Porvoossa olen käynyt ja joskus ihan lapsena Kokkolassa, paljon on siis vielä Suomesta näkemättä.
Nämä on tosiaan kivoja. Ja yllättävän monessa tuli käytyä viime vuoden aikana.
Tämähän tuli mulle kuin tilauksesta! Juuri olen julistamassa tätä vuotta kotimaanmatkailun vuodeksi, kun nyt vihdoin on siihen hyvä tilaisuus. Vanhat puutalokaupunginosat ovat niin tunnelmallisia. Loviisa menee kyllä vierailulistalle ehdottomasti ensi kesäksi! Ja olisihan se kiva käydä Porvoossa ja Raumallakin vuosien tauon jälkeen. Näistä sun esittelemistä kelpais kyllä kaikki 🙂
Kiva kun voi olla avuksi. Mä ajattelin seuraavaksi käydä Tammisaaressa, Naantalissa ja Uudessakaupungissa.
Tämä on kyllä hyvä pointti, että löytyy näitä kohteita Suomestakin. Ja moni on mulla aikuisiällä käymättäkin, kuten Kristiinankaupunki ja Kokkola. Kyllä myös Helsingistä löytyy tunnelmallisia puutalokaupunginosia. Kun vauvoja piti vaunutella, oli minusta ihana kiertää viereisiä Toukolan, Kumpulan ja Käpylänkin puutaloalueita.
Mä olen kiertänyt Helsingin puutaloalueita ihan liian vähän. Vaunulenkitkin tuli tehtyä lähinnä viikin pelloilla
Sliding Sidebar
Blogin kirjoittaja
Moi, mä olen Hanneli!
Olen lähtöisin Satakunnasta, mutta jo kauan sitten Helsinkiin kotiutunut.
Blogini kertoo patikkapoluista, autolomista, pikkukylistä, patikkapoluista ja luontokohteista eri puolilla kotimaata ja Eurooppaa.
Reissaan mieluiten roadtrippaamalla, ja rakastan vuoristoa, mutkateitä, keskiaikaisten kylien kapeita kujia ja helppoja patikkapolkuja. Enkä koskaan kieltäydy hyvästä ruuasta ja viinistä.
Viime aikoina olen hurahtanut retkeilyyn ja retkiruokaan. Aloitin eräopasopinnot Eräkarkussa 1/22 ja retkikokkailuja voit seurata minun ja ystävieni instatilillä @100retkireseptia
Kiva kun olet mukana!
Tutustu sisältöön
Arkistot
Hae blogista
Tietosuoja