Ronda, kaupunki rotkon reunalla

Kuvittelin, että Ronda olisi yksi Andalusian pienistä vuoren rinteitä täplittävistä suloisista kylistä. Mutta Ronda onkin 36.000 tuhannen asukkaan kaupunki keskellä Serrania de Rondan vuoristoa. Siitä huolimatta se huokuu pikkukylämäistä tunnelmaa. Rondan erikoisuus on sen sijainti el Tajo -rotkon reunalla. Kaupungin historia ulottuu kauas menneisyyteen, ja siellä, kuten muissakin Andalusian kaupungeissa, on menneiden aikojen vaikutus edelleen vahvasti läsnä. 

Jo ajomatka Rondaan on elämys

Malagasta Rondaan on noin 100km, mutta ajomatkaan on hyvä varata parisen tuntia, sillä Rondaan pääsee vain mutkittelevia vuoristoteitä pitkin. Maisemat ovat kaikkialla ihan mielettömät. Matka kulkee appelsiinipuiden reunustamilta teiltä karuun vuoristoon. Tie kiemurtelee pitkin rinteitä, ja siellä täällä valkoiset kylät pilkistelevät ja kutsuvat luokseeen. Hetken kuluttua maisema muuttuu, ja ollaan keskellä Sierra de las Nievesin luonnonpuistoa. Täällä ei asutusta muutamaa pientä maalaishökkeliä lukuunottamatta ole. Ajoittain karun kivikkoisessa maastossa laiduntaa lampaita, ja siellä täällä näkee retkeilijöitä rinkka selässään. Aurinko lämmittää talven kylmentämän vuoristoilman muutamassa hetkessä aamun neljästä asteesta noin viiteentoista.

Kutsuvista kylistä huolimatta emme malttaneet pysähtyä kuin pikaisesti huoltoasemalla hakemassa vähän evästä. Kipusimme sentään vieressä sijaitsevan tornin luokse. Näköalatasanteelta löytyi pysäyttävät maisemat kohti Yunqueran kylää. La Torre de Yunquera on rakennettu viisi sataa vuotta sitten osaksi puolustuslinjaa, ja sillä on ollut myöhemminkin merkittävä rooli mm. taisteluissa Napoleonia vastaan. Nykyään tornista tarkkaillaan vihollisten sijaan tähtitaivasta.

Häikäisevän hieno Ronda

Saavumme Rondaan, ja eksymme ensin autolla sen kapeille kujille. Hetken harhailun jälkeen löydämme parkkipaikan, ja kaupungin valloitus voi alkaa. Askeleemme johdattavat meidät läpi houkuttelevien ostoskatujen kohti varsinaista päämääräämme. Päädymme ensin Espanjan vanhimman härkätaisteluareenan luokse. Sitä lajia en voi ymmärtää. Aukiolla myydään matkamuistoja, ja hevoset odottavat tyylikkäissä riveissä kärryihinsä matkailijoita. Joulukuisena päivänä väkeä ei kuitenkaan ole ajelulle lähdössä, emmekä mekään ajatuksesta innostu.

Kauniin harppumusiikin säestämänä lähestymme Mirador de Ronda –näköalatasannetta ja häikäistymme. Tältä näyttää upea Ronda. Viiniviljelyksiä, vuoria ja kaupunki konkreettisesti rotkon reunalla. Kaikki hehktutus on totta. Ja oikeasti siinä meidän silmiemme edessä.

Rotko ylitetään siltoja pitkin. Niistä uusinkin, Puento Nuovo, on rakennettu 1700-luvulla. En voi olla hämmästelemättä entisaikojen taituruutta. Katsokaa nyt tätä siltaa. Rotko on 120m syvä, ja siinä silta vain seisoo. Vakaana ja majesteettisena.

Vanhasta kaupungista, La Ciudadista, löytyy valtaosa Rondan nähtävyyksistä. Uuden kaupungin puolella on puolestaan kivoja tapasbaareja, ravintoloita ja ostoskatuja. Lounaspaikan valintaan kuluuu perinteiseen tapaan hetki jos toinenkin. Ensimmäinen paikka oli suljettu. Seuraavalta kujalta ei löytynyt sopivaa. Kolmannella meitä jo onnisti, ja nautimme hyvän aterian Puenta Grande -ravintolassa.

Lounaan jälkeen suuntaamme rotkon toiselle puolelle vanhaan kaupunkiin, ja kierrämme parhaillaan kunnostettavan palatsin La Casa del Reyn Moron, jonka kaivostunneleista olisi pääsy rotkon pohjalle. Kaikkeen ei ole aikaa, joten päädymme lopulta kaupungin vanhan sillan, Puente Viejon, kautta vastapäiselle De Cuencan puutarhalle ihailemaan näkymiä siltojen suuntaan. Tämä kaupunki on ihan mieletön.

Rondassa menneisyyden aistii kaikkialla. Alueella on ollut asutusta aina esihistorialliselta ajalta alkaen, mutta nykyisen muotonsa kaupunki on saanut Rooman valtakunnan aikaan. Vielä maurien aikakaudella kaupungista oli olemassa vain rotkon eteläpuoleinen osa, La Ciudad. Uusi kaupunginosa, El Mercadillo, syntyi kristittyjen takaisinvaltauksen jälkeen. Maurien aikaansaannosta on myös kaupungin upeat portit sekä edelleen avoinna oleva arabialainen Baños Arabes –kylpylä. Iltapäivän edetessä oli vääjäämättä lähdettävä paluumatkalle. Vielä ehtii kuljeskella muutaman kujan kautta. Ja antaa kameran laulaa.

Andalusian helmi

Rondaan pääsee helpoiten omalla autolla, mutta myös bussilla tai järjestetyillä retkillä Aurinkorannikon isoimmista kohteista. Ronda on niin upea, että se yksistään riittäisi syyksi matkustaa Andalusiaan. Mielikuvat Aurinkorannikosta lonkerokansan auringonpalvontapaikkana on syytä heittää lopullisesti romukoppaan. Andalusia hellii matkailijaa upeilla elämyksillä, valkoisilla vuoristokylillä ja tuhatvuotisella historialla. Eikä sitä rantaelämääkään sovi väheksyä, sillä onhan palmujen, lumihuippuisten vuorten, hiekkarantojen ja turkoosin meren yhdistelmä kertakaikkisen ylivoimainen.