Säppi – majakkasaari Selkämeren kansallispuistossa

Luvian saaristo on maailman kolmanneksi kaunein, ainakin jos uskoo luvialaisten kertomuksia kotiseudustaan. Saariston kirkkain kruunu on ulkosaaristossa sijaitseva Säpin majakkasaaari, jonne tehdyt veneretket ovat olleet meidänkin perheen kesän kohokohtia. Tänä kesänä pääsimme saarelle Live Now dream later -blogin Saanan kanssa m/s Sympaatin* kyydissä heinäkuisella yleisöristeilyllä.

2020-01-26_08-06-16
2020-01-26_07-53-51

Säpin majakkasaari on noussut merestä noin 1100 vuotta sitten ja siitä asti ollut avuksi merenkulkijoille. Aluksi sen kallioille sytytettiin merkkitulia, kunnes 1700-luvulla saareen rakennettiin riukukaasa. 1800-luvun puolivälissä Säppi sai ensimmäisen varsinaisen majakkansa ja nykyinen majakka on tervehtinyt saariston suojaan pyrkiviä merenkulkijoita vuodesta 1873 lähtien.

Säpin saarella on ollut merkittävä rooli Selkämeren merenkulun historiassa ja nykyisin Säppi on osa Selkämeren kansallispuistoa. Sen luonto on monipuolista ja saari houkuttelee luokseen enenevässä määrin niin luontomatkailijoita kuin majakan ystäviä.

2020-01-26_08-00-52

Säpin majakkasaari retkeilykohteena

Säppiin pääsee omalla veneellä, tilausristeilyllä ja kesäaikaan järjestettävillä yleisöristeilyillä. Saareen rantaudutaan länsipuolella sijaitsevaan vuonna 1870 rakennettuun Kruununmöljän satamaan. Satamasta johtaa tänä kesänä kunnostettu lankonki eli kävelysilta kohti majakkakylää. Rakennukset ovat alkuperäisiä, ja itse majakka kaunis, valkoiseksi kalkittu. Suomen kaunein, sanovat vaatimattomat luvialaiset.

2020-01-26_08-00-31
2020-01-26_08-01-25

Säpin saari on yllättävän suuri, noin 150 hehtaaria, ja puolitoista kilometriä läpimitaltaan olevan saaren kiertämisestä kertyisi 7-8 km mittainen lenkki. Rannat ovat pääsin kivikkoisia, mutta upeita silokallioitakin löytyy. Saaren luonto on monipuolista, ja arvokkaan perinnemaiseman lisäksi saarella on harvinaisia kasveja, merenrantaniittyjä, suojeltuja lehtoja ja ulkosaariston rantoja. Saari on erityisesti lintuharrastajien suosiossa.

2020-01-26_08-04-28
2020-01-26_08-03-24

Saaresta löytyvät peruspalvelut, mutta juomavettä ei ole saatavilla. Entiseen navettaan on tehty grillikatos, ja retkeilijä voi viivähtää taukopaikoilla, kiivetä majakkaan ja tutustua hyvin merkityllä Alfredinpolulla (n. 1,5km) saaren luontoon ja historiaan. Majakan ulkotasanne tosin on nykyisin suljettu. Turvallisuussyistä, sanovat.

2020-01-26_08-01-34
2020-01-26_08-02-09

Metsähallituksen rooli on kansallispuisto -statuksen myötä kasvanut merkittävästi. Se vastaa majakan pihapiirin rakennusten kunnossapidosta sekä huoltaa käymälät, pitää reitit siistinä ja tarjoaa kesäaikaan opaspalveluita. Kyltin kirjoitusasuun on silti pakko puuttua. Miksi siinä lukee Selkämeri kansallispuisto eikä Selkämeren kansallispuisto? Majakasta huolehtii nykyisin Liikennevirasto. Sehän selittää turvallisuusselityksetkin. Ettei vaan sattuis mitään.

Muflonit ja ylämaan karja

Säppi tunnetaan majakan lisäksi harvinaisista mufloneista eli villilampaista. Mufloni on Euroopan ainut luonnonvarainen lammas, joka elää Korsikan ja Sardinian vuoristoissa sekä istutettuna Keski-Euroopassa. Säppiin muflonit tuotiin metsästystarkoituksessa Korsikasta vuonna 1949, ja alkuaikojen hankaluuksien jälkeen laji on sopeutunut saaren karuihin ja kylmiin olosuhteisiin. Nykyisin kanta voi hyvin, ja sen lukumäärää pidetään valikoivalla metsästyksellä noin viidessäkymmennessä.

Mufloni on arka eläin, ja sen näkeminen vaikeaa. Lauma kaikkoaa nopeasti ihmisten äänten kuultuaan, ja helpoiten sen säikkyihin yksilöihin voikin törmätä syrjäisillä poluilla. Tosin satunnaisia rohkelikkoja on kertomusten mukaan havaittu niin kärkkymässä silokalliolle rantautuneiden piknik-eväitä kuin säikyttämässä vessareissuille lähteneitä. Itse en ole muflonia koskaan Säpissä nähnyt, ja tälläkin kertaa joudumme tyytymään vain mielikuviemme varaan.

Muflonien lisäksi Säpissä laiduntaa kesäisin ylämaan karjaa. Tukkalehmiksi meidän perhe näitä kutsuu. Edellisellä vierailullamme ne kulkivat vieielä täysin vapaana majakan pihapiirissä, mutta nykyisin alue on siltä osin aidattu. Sen verran paljon mullikat saivat vahinkoa ensimmäisenä vuotenaan vanhoihin rakennuksiin aiheutettua. Ja muistanpa itsekin, että isokokoiset eläimet aiheuttivat hämmennystä, kun mietittiin uskaltaako niiden ohi edes kulkea. Eläimet ovat kuitenkin erittäin kilttejä, ja kuulemma isonkin sonnin saa väistämään levittämällä kätensä. Sonni luulee käsivarsia suuriksi sarviksi, ja se jolla on isommat sarvet voittaa. Ja häviäjän hommaa on väistää. Eipä onnistuttu näitäkään eläimiä saaresta bongaamaan, joten tulos oli Säpin eläimet 2 – matkabloggaajat 0.

Yleisöristeily m/s Sympaatilla Säppiin

*Yhteistyössä m/s Sympaatti, Luvia. Pääsimme maksutta mukaan yleisöristeilylle Säppiin.

Kesäkaudella Säppiin pääsee helposti ilman omaa venettä. Heinäkuisina sunnuntaipäivinä elämyksen merelliseen Satakuntaan ja Selkämeren kansallispuistoon tarjoaa Luvian Laitakarista lähtevä kokopäiväretki m/s Sympaatilla. Lähtö on Laitakarin Satamasta, siitä Paatpubin vierestä klo 11. Siinä mekin Saanan kanssa treffattiin, neljää minuuttia ennen lähtöä. Täsmällistä toimintaa. Fillarit parkkiin ja hypättiin kyytiin.

2020-01-26_07-52-49

M/s Sympaatti on kaunis mahonkivene, johon mahtuu 48 henkeä. Kauniina sunnuntaipäivänä matkaajia oli kolmisenkymmentä, mutta meille oli säästynyt hyväksi osoittautuneet kansi paikat. Merimatka kolmanneksi kauneimman saariston halki kestää kaksi tuntia, ja samalla voi vilkuttaa mökkiterasseillaan näkyville tutuille. Veneen kapteeni käy matkan aikana jututtamassa matkustajia ja kertomassa saariston salaisuuksista. Tunnelma on rento. Aurinko paistaa ja elämä hymyilee.

2020-01-26_07-54-52

Perillä Säpissä ollaan kolme tuntia. Kapteenimme Petri tutustutti aluksi lyhyesti saaren historiaan, ja kertoili elävästi saareen liittyviä tarinoita. Sonnin kohtaamisessa hänen käsivarsiensa mitta ei kuulemma riittänyt, joten väistäminen jäi hänen hommakseen. Monet jäävät pihapiiriin grillailemaan, me suuntasimme luontopolun varrella oleville kallioille nauttimaan retkieväistä ja tietenkin #skumppaakuksasta. Silokallioiden syleilyssä oli viihtynyt pidempäänkin, mutta vielä oli yksi majakkaan kipuaminen hoidettavana.

2020-01-26_08-06-54

Majakan korkeus on merenpinnnasta 34,8m ja maastakin nousua on yli 30 metriä. Yhteensä 132 puuporrasta. Puolessa välissä reidet ovat hapoilla. Onneksi ylhäältä linssihuoneesta näkee kauas. Mutta elämys jää kyllä vajaaksi, kun ulkotasanteelle ei enää pääse.

2020-01-26_07-52-00

Paluumatka yltyneessä aallokossa saa menon tuntumaan kuin olisi vuoristoradassa. Ihan liian nopeasti siirrytään saariston suojaan ja tyyntyy. Reissukaveri nukahtaa.

Lue lisää yleisöristeilyistä Luvian Laitakarista Säppiin.

Säppiin pääsee myös kalastajaveneellä Porista.

Entisaikojen elämää majakkasaarella

Majakan rakentamisesta lähtien Säpissä asuttiin vakituisesti. Saarella eli kalastajaperheitä ja majakanvartijoita, jotka huolehtivat majakan valosta eli loistosta majakan automatisointiin vuonna 1962 asti. Kesäisin saareen muuttivat luotsit perheineen, sekä talvisin mantereella asuvat kouluikäiset lapset.

Elämä saaressa perustui pitkälti omavaraisuuteen. Syksyisin käytiin veneellä Porissa hakemassa kaikki, mitä talven aikana tarvittiin. Puolen vuoden ostoslista oli aika pitkä. Silloin hankittiin jauhot, ryynit, kahvi, sokeri, siirappi, rusinat, mausteet, konjakkia, joululahjatkin. Sillä kelirikkojen aikaan mantereelle ei päästy. Meren jäädyttyä mantereelle kuljettiin kävellen tai kelkalla. Matkaa kertyi yhteen suuntaan 6,5-8 kilometriä. Surullisiakin hetkiä koettiin, sillä huonoissa olosuhteissa kaikki eivät päässet perille asti. Meri ottaa ja antaa.

Säpissä oltiin aina kotona. Miehet huolehtivat majakasta ja naiset eläimistä ja kodista. Saarelaiset viettivät vähäisen vapaa-aikansa lukien ja käsitöitä tehden. Saaressa oli valtion ylläpitämä oma kirjasto. Aikuiset eivät turhaan vierailleet toistensa luona, mutta lapset leikkivät yhdessä. Osa perheistä oli suomenkielisiä, ja osassa puhuttiin ruotsia.

Kesällä saari heräsi eloon. Kesäasukkaat saapuivat ja saarella kävi retkeilijöitä. Valoisat illat tarjosivat mahdollisuuksia myös lystiin. Saaren juhannusjuhlat olivat laajalti tunnetut. Juhannusjuhliin kokoonnuttiin majakan valmistumisesta aina 1930-luvun loppuun asti. Rannikon nuoriso juhli aattona, ja juhannuspäivänä aikuiset matkustivat saareen muistelemaan nuoruuttaan. Juhannusjuhliin lähdettiin etsimään elämänkumppania, joten aika monta rakkaustarinaa on saari päässyt todistamaan.

Tarinoiden lähteenä Lasse Wahlroos: Säppi, Selkämeren loisto (2008). Kiitokset isälle, jonka hyllystä kirja löytyi.

Säpin tulevaisuus osana Selkämeren kansallispuistoa

Majakan automatisoinnin jälkeen saaressa alkoivat hiljaisemmat ajat, kunnes vuosituhannen vaihteessa merenkulkulaitoksen huoli autioista, rapistumaan jääneistä majakoista innoitti kolmea Säpin ystävää palauttamaan tämän ainutlaatuisen Saaristomeren helmen ansaitsemaansa loistoon. Saaresta ja majakasta pihapiireineen on vuosia huolehtinut näiden kolmen miehen perustama yhdistys Säppi 2000 ry. sekä heidän lisäkseen saarella toimivat Porin lintutieteellinen yhdistys ja Reposaaren metsästysseura. On täysin heidän ansiotaan, että majakan ainutlaatuinen miljöö on säilynyt näihin päiviin.

Metsähallituksen tietojen mukaan vuonna 2014 Säpissä vieraili noin 4 000 kävijää huolimatta siitä, että kävijöille on rakennettu vasta välttämättömimmät palvelut. Metsähallitus jatkaa kävijäpalveluiden kehittämistä, mutta suurimpana haasteena Säpin matkailullisessa kehittämisessä on saaren iäkäs satama.

Satama on kovin matala ja kivikkoinen, ja laituri vaarassa sortua. Ruoppaus- ja uudistussuunnitelmat satamaan on tehty, mutta rahoitus puuttuu. Alueen matkailuyrittäjien toiveesta sataman siirtämisestä saaren vähemmän tuuliselle eteläpuolelle ei sen sijaan olla viranomaisten taholta innostuttu. Harmi, sillä nykyisen sataman uudistamisen budjetti on suuruusluokaltaan sellainen, että rahoituksen hankkiminen saattaa jäädä vain haaveeksi.

Säpin majakkasaaresta kehitetään merellisen matkailun helmeä

Säppi merellisen matkailun helmi

Niin, ja kun kuitenkin mietit vastausta, ne kaksi kauniimpaa saaristoa löytyvät kuulemma Kreikasta ja Turusta.

2020-01-26_08-06-07

5 comments On Säppi – majakkasaari Selkämeren kansallispuistossa

Leave a reply:

Your email address will not be published.

Site Footer