Syyskauden eka duunireissu tehtiin Trondheimiin, Norjaan. Kovin ohuet olivat aiemmat kokemukseni koko Norjasta. Olen käynyt Oslossa (eli siis Lilleströmissä messukeskuksessa) muutaman kerran töissä, ja kauan sitten lomalla ajeltiin Lapista päiväseltään hämmästymään uskomattomista maisemista Jäämeren rannalle. Vaikka kokemukset Norjasta ovat olleet ihan positiiviset, ja tiedän useampia maahan totaalisesti ihastuneita tyyppejä, odotukset Trondheimin suhteen eivät kuitenkaan olleet kovin korkealla. Varsinkin kun opaskirjankaan mukaan ”maisemat eivät aivan vedä vertoja” muille Norjan alueille.
Päästiin perille iltamyöhäisellä, eikä taksin ikkunasta paljon mitään nähnyt. Hintataso löi heti silmille, kun taksi kustansi 780 kruunua eli 85€. Hotelli oli täyteen buukattu, eivätkä duunikaverit saaneet vaihdettua parivuoteellista huonettaan toiseen. Sehän ilahduttaa heitä aina. Mutta seuraavana päivänä kaikki oli toisin. Parisänky vaihdettiin erillisiin vuoteisiin, työt sujuivat, ja aamun pieni tihkusadekin oli unohtunut, kun lounasaikaan käveltiin auringonpaisteessa kohti mitä viehättävintä puutalokaupunkia. Trondheim osoittautui vallan mainioksi.
Nähtävää Trondheimissa
Trondheim on erinomainen kaupunki työmatkailijalle. Tarpeeksi pieni, että nähtävyydet pystyy kiertämään työnteon lomassakin. Ja riittävän suuri, että palvelut pelaavat. Parasta kaupungissa on hienot vanhat puutalot. Keskustaa ympäröi joka puolelta vesi, ja etäisyydet ovat lyhyet. Keskustaan tutustuu parhaiten kävellen, ja puutalokaupungin kaduilla olisin saanut kulumaan tunnin jos toisenkin. Ehdin tehdä kahtena aamuna ennen duunipäivää kunnon kävelylenkit, ja matkaseurakin oli tällä kertaa poikkeuksellisen suopea kävelyn suhteen, joten näin kaupunkia melko paljon. Sattuipa työmatkan varrelle hauska pihamaa, jossa tepasteli monenmoista kanaa ja ankkaa. Siis ihan keskustassa.
Kaupungin tärkein nähtävyys on hullunmoinen goottilainen Nidarosin tuomiokirkko, jossa Norjan kuninkaalliset on aiemmin kruunattu. Mä tyydyin katselemaan sitä vain ulkopuolelta, ja kävin tietenkin hautausmaalla.
Gamle Bybron eli vanhan sillan luona saa parhaimmat kuvat kaupungista. Joen itäpuolella on kivoja kortteleita ja ylhäällä kukkulalla Kristianstenin linnoitus. Siellä kävin aamun varhaisina tunteina pikaisesti pyörähtämässä. Kaunista oli. Solsiden on vilkas ravintoloiden, terassien ja kauppojen keskittymä kanaalin rannalla, siellä käytiin istumassa iltaa sunnuntaina.
Lomamatkalla olisin Trondheimin reissuun yhdistänyt ihan ehdottomasti ajelun Trollstigenin maisemiin sekä käynnin Unescon maailmanperintökohteessa Rørosin historiallisessa kaivoskaupungissa, joka on yksi Euroopan vanhimmista puutalokaupungeista. Työmatkalla tällaisiin ei yleensä ole aikaa.
KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ TRONDHEIMIIN
Lentokenttä sijaitsee noin 30km päässä Trondheimista, ja on nimeltään Vaernes. Trondheimin keskustaan pääsee bussilla, junalla tai taksilla. Meno-paluu bussilla kustantaa 220NOK/hlö, ja junalla 160NOK/hlö. Taksillakin voi kulkea, kunhan varautuu maksamaan yhteen suuntaan 650-780NOK (hinnat elokuulta 2016, jolloin 1 kruunu = 0,11€)
Hotellin sijainnilla ei ole suurta merkitystä, sillä keskusta on niin pieni, että sen kävelee hetkessä läpi. Spektrumin messukeskuskin on ihan keskustan kupeessa, kävelymatkan päässä. Me majoituimme Comfort Hotel Parkissa. Kelpo hotelli, mukava henkilökunta, hyvä aamupala ja rauhallinen sijainti.
Syöminen Norjassa on melko kallista. Tällä reissulla käytiin poikkeuksellisen paljon oikeissa ravintoloissa, sillä messuhallista tai sen läheltä ei todellakaan saanut mitään syötävää. Keksin myös erinomaisen tavan, jolla seurueemme eriävät ruokatoiveet saatiin otettua entistä paremmin huomioon. Ensin käytiin mun toiveen mukaisessa paikassa (söin pirun hyviä simpukoita), ja sen jälkeen burgerilla miesten toiveesta. Seuraavat ravintolat testattiin, ja hyväksi todettiin: pizzat Napolissa, italialaiseen tyyliin Prinsenin Egonissa, Solsidenin NordOstissa mulle simpukat ja SuperHerossa miehille aivan loistavat burgerit. Ei ollut kuulemma turhaan Tripadvisorissa kaupungin 2.paras ravintola. Ja juominen se vasta maksaakin, oluttuoppi noin 10 euroa ja viini vielä enemmän. Norja on näitä maita, joissa päivärahat on kulutettu ennen iltapäivää.
Trondheim on Norjan kolmanneksi tai neljänneksi (lähteestä riippuen) suurin kaupunki, vähän sellainen Norjan Jyväskylä. Opiskelijakaupunki, jossa on leppoisa tunnelma. Työnteko oli erityisen helppoa, ei paljon tultu kyselemään mitä tehdään ja millä asialla ollaan. Oivaa vaihtelua vaikkapa ranskalaiseen lupalappusten ja sertifikaattien jatkuvaan täyttelyyn. Miinuspuolena sitten se, että homma vaikutti ajoittain vähän turhankin kotikutoiselta, eikä ollut ihan varmuutta, onkohan kaikki hoidossa. Mutta olihan ne. Ja katsokaa nyt näitä näkymiä, kyllä täällä töitä voisi tehdä toisenkin tovin.
21 comments On Vallan mainio Trondheim
Norjalaiset kaupungit ovat kyllä ihanan värikkäitä. Miellän Norjan enemmän luontokohteeksi, mutta kyllä kaupungeissakin mielellään käy. Kovin montaa kaupunkia tosin en ole vielä nähnyt, mutta ne kaikki ovat olleet söpöjä. Trondheim pitäisi ehdottomasti käydä jo sitä ympäröivän luonnon vuoksi, mutta ihanalta tosiaan näyttää kaupunkikin. 🙂
Puolensa ja puolensa jokaisella Norjan kaupungilla, eikä tämäkään huonolta vaikuta. Symppikseltä, sanoisinko. Tulee tosin jäämään itseltä välistä koska ei yksinkertaisesti ole varaa lähteä reissamaan Norjaan. 🙁
Onpa eri fiilis puutaloissa ja goottikirkossa 😀
Olen mennyt Trondheimin ohi pikaisesti 1985 ja menettänyt paljon. Lisäksi olen suorittanut kurssin Pohjois-Trondelagin korkeakoulussa, siinä minun yhteyteni sinne. Vähän jäänyt kaduttamaan se, etten ole tutustunut tähän ”Norjan Jyväskylään” paremmin, mutta kuten sanoit, rahat kuluvat siellä erityisen nopeasti, se rajoittaa kyllä Norjan matkailua.
(niin ja tietysti ankut ovat ihan parhaita ihan joka paikassa)
Kaupunki oli niin kiva, että Norjan matka nousi listalla hyvin paljon korkeammalle kuin aiemmin. Ja onneksi näitä työmatkoja lienee luvassa useamminkin.
Onpa kauniin skandinaavisen näköinen paikka! Ja mojito vihersmoothie kuulostaa just hyvältä 😀
Vihermojito oli muuten tosi hyvää. Myöhemmin paljastui, että kyseessä oli Frozen Mojito.
Norjassa on tullut pari kertaa käytyä, Oslossa ja Bergenissä. Oslossa tuli käytyä alkusyksystä, mutta kauniista säästä huolimatta kaupunki ei erityisemmin ihastuttanut, vaikka kiva olikin. Bergenissä kävin taas keskellä ankeinta helmikuuta ja rakastuin 😀 Trondheimissa voisin varmasti viihtyä myös, varsin kauniin näköistä siellä on!
Työkaverini on reissannut vapaa-aikanaankin pitkin Norjaa, ja suositteli myös Stavangeria. Bergeniä olen ihaillut jossain tv-sarjassa, ja hinku sinnekin olisi kova. Osloa olen yhdellä työreissuista ehtinyt kierrellä, ja silloin ajeltiin pitkin lähiseutujakin. On se vaan hieno maa.
Norja on vielä näkemättä ihan kokonaan. On kyllä tosi upean näköistä, kyllä tuolla töitä kelpaa paiskia. 🙂 Tuo hintataso on kyllä jotain hurjan kuuloista.
Trondis oli meidän viime kesän roadtripin suosikki-kaupunki! Aivan mielettömän upea kohde ja niin uniikkeja maisemia. Noihin puutaloihin ku vois vaan muuttaa. Yksi päivä oli aivan liian vähän. Tuonne onkin joku kaunis päivä suunnitelmana palata pidemmäksi aikaa. Ja toki koko Norjaan!
Me tykättiin kaikki Trondheimista paljon. Työkaverit vietti siellä viime viikonlopunkin, oli kuulemma melkoiset opiskelijabileet kaupungissa.
Ooh – Trondheim menee listalle! Todella kaunista!
Trondheim oli tosi kiva paikka. Sinne kiinnostaa ehdottomasti mennä lomallakin.
Me käytiin aina lapsena norjassa, ja useamminkin ajettiin Trondheimin läpi. Kaupungeissa ei koskaan juuri oleskeltu, vaan suunta oli kohti rauhallisia rantoja ja vanhoja lauttalaitureita, joiden lähelle sai karavaanin parkkiin, ja joista pääsi hyvin kalaan 🙂
Onpa oudot nuo mojitot 😀
Mä en ole matkustanut juuri ollenkaan lapsena, joten kokemukset ovat karttuneet vasta viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Silloin nuorena kadehdin tyyppejä, jotka kiertelivät perheen kanssa pitkin maailmaa.
Upean näköistä, seuraavaksi Norjaa ajattelin valloittaa väliltä Bergen-Trondheim. Toisaalta tuosta voi lomareissulla pyyhkäistä Geirangerille helposti, niin ei pääse kukaan maisemista valittamaan 😀 Trondheimissä olen käynyt 30 vuotta sitten ja tosiaan kaupungista ei mitään muistikuvaa. Aika siis päivittää muistot 😀
Me katsottiin noin sata kertaa webbikamerakuvaa Trollstigeniltä ja harmiteltiin, kun ei ehditty. Mä niin ajelisin Geirangerille, jos olisin lomalla siellä.
Nuo puutalot ovat tosiaan hienon näköisiä. Ehkä maisemat eivät ole niin upeita kuin jossain muualla, kuten opaskirja kertoi, mutta kyllä tuolla silti ihan kivalta vaikuttaa – jos ei puhuta tuosta hintatasosta. Norjan hinnat järkyttävät aina. Hienoja paikkoja siellä on kuitenkin.
Mä tykkäsin kaupungista paljon. Vuonomaisemat jäivät varmasti latteammiksi kuin muualla Norjassa, mutta pääsi siellä sentään vähän siihenkin tunnelmaan. Hintataso on kova, mutta kyllä Oslossa on ollut vielä kalliimpaa.
Sliding Sidebar
Blogin kirjoittaja
Moi, mä olen Hanneli!
Olen lähtöisin Satakunnasta, mutta jo kauan sitten Helsinkiin kotiutunut.
Blogini kertoo autolomista, pikkukylistä, patikkapoluista ja luontokohteista eri puolilla kotimaata ja Eurooppaa.
Reissaan mieluiten roadtrippaamalla, ja rakastan vuoristoa, mutkateitä, keskiaikaisten kylien kapeita kujia ja helppoja patikkapolkuja. Enkä koskaan kieltäydy hyvästä ruuasta ja viinistä.
Viime aikoina olen hurahtanut retkeilyyn ja retkiruokaan. Olen eräkokki ja retkikokkailuja voit seurata minun ja ystävieni instatilillä @100retkireseptia
Kiva kun olet mukana!
Tutustu sisältöön
Arkistot
Hae blogista
Tietosuoja