Melkein kaikki Yorkshirestä kertomani on ollut yhtä ylistystä, mutta rannikkokaupungit Whitby ja Scarborough eivät pikavisiitilla vielä vakuuttaneet. Tai lähinnä se viihdepuoli sai tuntumaan kuin olisi suuressa peliluolassa, josta ei pääse pois. Sama meininki kuin Niagaralla aikoinaan. Kaupungeissa on varmasti paljon muutakin kuin nuo pelihallit, joten olen kyllä tarvittaessa valmis mielipiteeni muuttamaan. Jälkikäteen voi todeta, että näille kohteille olisi pitänyt varata hieman enemmän aikaa.
Whitby
Pysähdyttiin Whitbyssä lounasaikaan, ja syötiin pakolliset fish&chips -annokset, joiden sanotaan olevan parhaimmat juuri siellä. Oli ekan kerran kokeillut sitä Lontoossa, ja tämä oli ihan samanmoinen. Annoshan on mun mielestä tosi tylsä, maistuu lähinnä sille kuorrutukselle. Ei muu seuruekaan mitenkään kovin suuresti innostunut, tuskin kuulemma tilaavat toista kertaa. Lounaan lisäksi ehdittiin hieman kierrellä kaupunkia, ja äidin kanssa kiivettiin ne 199 rappusta Whitby Abbeylle. Pääsymaksua emme pikavisiitistä halunneet maksaa, joten upeat luostarikuvat jäivät vain haaveeksi. Onneksi muu maisema oli näkemisen arvoinen.
Matkalla Scarboroughiin koukattiin Robin Hood’s Bayn kautta, ja se näytti todella kiinnostavalta paikalta. Kurkittiin jyrkänteiden välissä sijaitsevaan vanhaan kalastajakylään vain varovaisesti ylhäältä, mutta alas tekisi kyllä mieli. Silloin voisi yöpyä ehkäpä täällä http://www.victoriarhb.com/
Scarborough
Saavuttiin Scarboroughin kylpyläkaupunkiin pitkän ja mielenkiintoisen päivän päätteeksi, eikä jaksettu kovin perusteellisesti paikkaan tutustua. Majoituttiin Ambassador Spa hotellissa South Bayn puoleisessa osassa kaupunkia, korkealla rannan yläpuolella. Hotellissa olisi ollut pieni spa, mutta varauksen yhteydessä sen kerrottiin olevan kiinni. Todellisuudessa se oli sittenkin auki, mutta koska meillä ei ollut uikkareita mukana, ei päästy sitä testaamaan. Hotelli oli ihan ok, mitä nyt meillä oli huoneena hyvin pieni koppero, jonne oli vielä tungettu lisävuode, kun taas mun vanhemmilla oli iso huone sohvalla ja hotellin kiva sisäpihaterassi ihan vieressä. Yritin vaihtaa meidän huonetta, mutta kovin ystävällinen respan nainen vain pahoitellen tarjosi toista vastaavaa tilalle. Yhden yön sitä nyt nukkuu missä vaan, ja kun parivuode oli hyvä ja lapsi iloitsi* hetekastaan, niin olkoot sitten niin.
*hänen mielestään reissussa oli parasta juuri tämä heteka sekä 7-paikkaisen auton takaosasto, jonka hän sai valloittaa kokonaan itselleen.
Illalla tehtiin vielä rantaviivaa pitkin iltakävely kohti kaupungin keskustaa ja palattiin kävelysiltaa pitkin takaisin hotellille. Ranta huokui menneisyyttä, joskus tämä oli yksi Britannian suosituimmista lomakohteista. Aamupalan jälkeen kierrettiin sumuinen niemi, jonka päällä Scarboroughin linnanrauniot kohoavat merkkinä alueen pitkästä historiasta. Sumun vuoksi jätettiin varsinainen linnavisiitti väliin ja suunnattiin paluumatkalle kohti Manchesteria.