Ruotsinpyhtään helmet Strömforsin ruukki ja Kukuljärven vaellusreitti

Olen sulatellut tätä nyt muutaman kuukauden, mutta lopputulema on ja pysyy. Kukulinkierros on Uudenmaan paras merkitty patikkareitti. Ja kesällä Strömforsin ruukki kruunaa kokemuksen täydelliseksi. Ajomatkaa Helsingistä on tunti ja kohde sopii mainiosti niin päiväretkeilyyn kuin yöpymiseen. Ruukkikylästä löytyy sekä ravintoloita että valkoisia lakanoita, jos innostus yön yli eräilyyn ei riitä. Ja muunlaistakin aktiviteettia ja kulttuuria kylässä on tarjolla.

Kukulinkierros eli Kukuljärven vaellus on Uudenmaan paras reitti

Kevään aikana on tullut patikoitua monenlaisia polkuja, mutta yksi on ylitse muiden. Tämä Loviisassa Ruotsinpyhtäällä sijaitseva 8km (lisälenkeillä 10-12km) mittainen reitti kulkee vaihtelevissa maastoissa kallioiden laella, joen ja järven rannoilla ja jopa pienen suon ylittävillä pitkospuilla. Lyhyt osuus mennään hiekkatietä ja yksi pätkä on hakkuuaukealla, mutta ne eivät pilaa reittiä liikaa. Korkeuserot on yllättävän suuret ja jyrkimpiin rinteisiin on asennettu köydet avuksi.

Reitin lähtöpiste on Strömforsin urheilukeskuksella, mutta varsinkin kesällä matkaan kannattaa startata Strömforsin ihastuttavasta ruukkikylästä. Tästä lisämittaa tulee noin kilometri suuntaansa.

Alkumatkasta edetään hetki ruukin vanhaa rautatien pohjaa pitkin ja pitkospuita kohti reitin ensimmäistä nuotiopaikkaa Kymijoen rannalla. Tämä on sen verran uusi, että se ei vielä näy kartassa.

Tien ylityksen jälkeen noustaan ensimmäisille kallioille ja ylitetään pieni suo. Komeat kalliot jatkuvat aina Kukuljärvelle asti.

Toinen nuotiopaikka sijaitsee Kukuljärven rannalla noin 1,5 tunnin rauhalliseen tahtiin tehdyn patikan jälkeen. Täällä retkeilijöiden käytössä on myös laavu ja uimaranta.

Poikkea Brannin luolaan

Kun reittiin lisää noin 2km koukkauksen Brannin luolaan, niin patikka on ihan täydellinen. Opastettu polku luolaan lähtee Kukuljärven laavulta. Mä hieman kyllä epäilin etäisyyksiä, sillä merkitty 900m tuntui kestävän ikuisuuden ja jossain vaiheessa meinasi usko luokan löytymiseen loppua. Mutta kun korkeilta kallioseinämiltä sitkeästi vaan jatkoi polkua eteenpäin, niin lopulta luolan suuaukko löytyi.

Luolan kerrotaan saaneen nimensä 1900-luvun alkupuolella siellä majailleen lehmipaimenen mukaan. Totta tai tarua, niin luola on sen verran iso, että vaatimattomiin oloihin tottunut ihminen oleskelisi siellä helposti sulan kelin aikaan.

Tauon ja luolakäynnin jälkeen matka jatkuu jälleen nousulla. Pienen pelto- ja hiekkatieosuuden jälkeen alkaa hakkuuaukea. Siitä voi jo tähyillä Huuhkajanvuoren kallioille, jonka laelle reitti seuraavaksi johdattaa. Loppumatka on helpompaa maastoa ja välillä kuljetaan metsätiellä. Kokonaisuudessa urheilukeskukselta aloitettuun 10km lenkkiin taukoineen meillä meni aikaa 4 tuntia.

Strömforsin ruukkikylä ihastuttaa miljööllään

Huhtikuun alussa patikkareissun aikaan ruukilla elettiin vielä alkukevään ja koronan aiheuttamaa hiljaiseloa ja me kävimme katsastamassa paikan vain lyhyesti. Mutta nyt kesäkuisena sunnuntaina paikka on herännyt, ravintolat avoinna ja palvelut toiminnassa. Ja miten käsittämättömän kaunista siellä olikaan.

Pienissä puodeissa myydään käsitöitä, luonnontuotteita ja taidetta. Ostoskoriimme tarttui niin pyykkietikkaa kuin kesähatut. Kulttuurin ystävää ilahduttaa taidenäyttelyt ja ruukin historiaa esitellään kahdessa ilmaisessa pajamuseossa. Ravintoloiden terasseilta kuuluu puheensorinaa ja Vanhan navetan kahvilan ulkopöytien luona on raukean kesäpäivän tunnelma.

Tänne olisi ihana tulla viettämään kokonainen viikonloppu. Voisi lähteä patikoinnin lisäksi melomaan Kymijoelle. Istahtaa illalliselle ja siirtyä sen jälkeen yöunille johonkin kylän majoituspaikoista. Tai pakata mukaan retkikamppeet ja jäädä vaellusreitin varteen. Istua iltaa nuotion äärellä ja herätä lintujen lauluun.

Lisätietoja: stromforsinruukki.com