Lyngenin mahtavien vuorien ja jäätiköiden keskeltä löytyy kuvankauniita jäätikköjärviä ja komeita vesiputouksia. Suurin osa patikoi turkoosin veden perässä alueen suosituimmalle jäätikköjärvelle Blåvatnetille, mutta väkijoukkojen välttelijä suuntaa sen sijaan askeleensa kohti vähemmän tunnetun Rottenvikvatnet -järven rauhaa. Samaan reissuun voi yhdistää myös käynnin upealla Rottenvikfossenin vesiputouksella.
Mä olin alunperin menossa vain vesiputoukselle. Olin lukenut, että nousu järvelle on melkoinen, ja epäröin että jaksanko kavuta sinne. Mutta jostain syystä en taaskaan ymmärtänyt opasteita (ei niissä oikeasti ollut mitään epäselvää, mä vaan kertakaikkiaan olen kelvoton opasteiden tulkitsija) ja päädyin putoukselle vievän polun sijaan jatkamaan matkaa järvelle nousevaa tietä pitkin. Enkä onneksi antanut laiskuudelle periksi, sillä näkymät ylhäällä olivat satumaiset.
Mistä Rottenvikvatnet ja Rottenvikfossen löytyvät?
Molemmat kohteet sijaitsevat Lyngenfjordissa, Lyngen Alps vuoriston rinteillä. Kumpikin reitti lähtee samasta paikasta, läheltä Yykeänmuotkan eli Lyngseidetin kylää. Kilpisjärveltä matkaa kertyy 120km ja Tromssasta 86km (sisältäen lauttamatkan Breivikeidet-Svensby). Altan suunnasta tulevien kannattaa ylittää vuono lautalla Olderdalenista suoraan Lyngseidetiin.
Lyngseidetista ajetaan ensin tietä Fv311 (7920), jolta käännytään noin 3,5km jälkeen vasemmalle. Perille vie reilun 2km mittainen melko hyvässä kunnossa oleva hiekkatie. Risteyskohta on merkittynä tähän linkin takana olevaan karttaan. Ylhäällä tien varrella on useampi tilava parkkipaikka ja opasteet poluille. Rottenvikvatnetille on matkaa 2,8km, mutta mistään kovin kevyestä patikasta ei sitten ole kyse, sen verran reipas nousu järvelle on. Putoukselle vievä 1,3km mittainen polku sen sijaan on helppo, eikä nousua ole juuri lainkaan.
Reittikartat Rottenvikvatnet & Rottenvikfossen
Opastus vesiputoukselle. Vähän matkan päässä eteen tulevasta risteyksestä käännytään oikealle. Vasemmalle johtava tie nousee ylös järvelle.
Reittikuvaus Rottenvikvatnet
Järvelle noustaan jyrkkää tietä pitkin. Osan matkasta voi kulkea myös kohtisuoraa ylös nousevaa polkua, mutta mä päätin pysytellä tiiviisti tiellä. Matkan varrella on muutama taukopaikka, ja sykettä kannattaa laskea muulloinkin pysyhtymällä katsomaan taakse jäävää upeaa maisemaa. Tiellä on jonkin verran irtokiveä, mutta pääosin se on hyvässä kunnossa. Matkaa järvelle on yhteen suuntaan 2.8km, josta yhtämittaista ylämäkeä on yli kaksi kilometriä. Korkeuseroa lähtöpisteestä järvelle on noin 400m. Viimeinen vajaa kilometri taivalletaan tasaisemmassa maastossa. Mä käytin nousuun aikaa 1h 10min ja alaspäin tulin puolisen tuntia.
Rottenvikvatnetin vesi on peräisin kahden jäätikön, Kjosbreenin ja Rottenvikbreenin sulamisvesistä. Järvi on padottu useammasta kohdasta, ja näin heinäkuussa sieltä virtasi vettä melko hiljalleen kohti alhaalla siintävää vuonoa. Lunta oli vielä jonkin verran, lampaita sitäkin enemmän. Järven rannalla on yksi taukopaikka, ja alueelta löytyy muutama muukin pöytä. Mun retken aikana näin kolme muuta seuruetta, ja puhutaan kuitenkin sesongista. Joten mistään kaikkien tuntemasta suosikkikohteesta ei todellakaan ole kyse.
Paluumatkalla valitsin sähkölinjaa seuraavan suoran reitin alas, vaikka muutaman kerran sen jyrkkyys hieman hirvitti. Huom. kahden tällaisen oikopätkän jälkeen kannattaa palata seuraamaan tietä, jos haluaa poiketa vielä vesiputoukselle.
Rottenvikfossen, upea vesiputous Lyngenissä
Ennen paluuta autolle päätin vielä käydä vesiputouksella. Tällä kertaa suostuin ymmärtämään viitoitusta ja löysin helposti metsän siimeksessä kiemurtelevan polun. Helppo reitti seurailee kuohuvaa jokea ja kohta vesiputous jo näkyikin.
Vesiputous saa alkunsa Rottenvikvatnetista ja laskeutuu upeasti kahdessa osassa rinnettä alas. Helppo reitti ja komea putous oli houkutellut paikalle muutamia muitakin retkeilijöitä, mutta mistään kovin suuresta kansanvaelluksesta ei täälläkään ollut kyse. Vesiputouksen lähistöllä sai olla enemmän huolissaan lampaiden jätöksistä, joita riitti ihan kaikkialla. Putouksen vesi myös kasteli tehokkaasti eikä houkutellut viettämään kovin pitkää aikaa sen reunamilla. Nälkäkin alkoi jo kolkutella. Mutta kyllä kannatti tulla, putous oli todella komea. Seutu sopisi hyvin myös pidempään retkeilyyn, sillä teltalle olisi molempien kohteiden luota löytynyt useita sopivia paikkoja. Päiväretkeilyyn nämä sopivat myös erinomaisesti, aikaa mulla meni näihin molempiin yhteensä nelisen tuntia.
Lisää juttujani Norjasta:
3 comments On Rottenvikvatnet – Lyngenin tuntematon turkoosi järvi
Nuo kuvat näyttävät ihan todella upeilta. Vähän harmittaa, kun meidän tuolla ollessa satoi ja pilvet olivat todella matalalla. No, saimmepahan syyn lähteä tuonne uudestaan!
Te ootte kyllä käyneet ihan joka paikassa 😀. Mun reissulle osui pääosin kauniit kelit. Toisaalta nuo Norjan maisemat ovat kiehtovat hieman huonommallakin ilmalla, mutta valokuvissa sitä on vaikeampi saada näkyville.
Vau, kiitos, tämä täytyy muistaa seuraavaa reissua varten!